Tähtisilmän säännöllinen leikkaaminen ja latvominen ovat keskeisiä hoitotoimenpiteitä, joilla varmistetaan kasvin tuuhea ja pensasmainen kasvutapa sekä runsas ja jatkuva kukinta koko kesän ajan. Vaikka nämä toimet saattavat tuntua aluksi kasvin ”vahingoittamiselta”, ne ovat itse asiassa tehokkaimpia tapoja ohjata sen kasvua ja energiaa haluttuun suuntaan – uusien kukkivien versojen tuottamiseen. Ilman leikkaamista monet tähtisilmä-lajikkeet saattavat venyä pituutta, muuttua harvoiksi ja honteloiksi, ja niiden kukinta voi hiipua keskikesällä. Tässä artikkelissa käsitellään perusteellisesti, miksi, milloin ja miten tähtisilmää kannattaa leikata ja latvoa parhaiden tulosten saavuttamiseksi.
Leikkaamisen perusperiaate perustuu kasvin luontaiseen taipumukseen kasvaa voimakkaimmin pääversojen kärjistä, ilmiöön nimeltä apikaalidominanssi. Kun verson kärkikasvupiste poistetaan leikkaamalla, kasvi herättää alempana lehtihangoissa sijaitsevia uinuvia silmuja. Nämä silmut alkavat kasvaa uusiksi sivuversoiksi. Yhden leikatun verson tilalle kasvaa siis kaksi tai useampia uusia versoja. Tämä prosessi johtaa huomattavasti tuuheampaan ja tiheämpään kasvustoon, mikä puolestaan tarkoittaa enemmän kukkia, sillä jokainen uusi verso tuottaa omat kukkansa.
Eri leikkaustavoilla on eri tavoitteet. Latvomisella, joka tehdään yleensä nuorelle taimelle, pyritään luomaan perusta tuuhealle kasvutavalle heti alusta alkaen. Kuihtuneiden kukkien nyppiminen on jatkuvaa ylläpitoleikkausta, joka kannustaa kasvia tuottamaan jatkuvasti uusia nuppuja siementen muodostamisen sijaan. Keskikesän voimakkaampi takaisinleikkaus taas virkistää kasvia, jos se on ränsistynyt, ja kannustaa sitä uuteen, runsaaseen kukintaan loppukesäksi.
Leikkaamisessa on tärkeää käyttää aina teräviä ja puhtaita välineitä, kuten oksasaksia, puutarhasaksia tai terävää veistä. Terävät välineet tekevät siistin leikkuupinnan, joka paranee nopeasti ja vähentää tautiriskiä. Tylsät sakset voivat repiä ja murskata verson, mikä hidastaa paranemista ja altistaa kasvin taudinaiheuttajille. Puhdista sakset säännöllisesti, erityisesti siirtyessäsi kasvista toiseen, jotta mahdolliset taudit eivät leviä.
Latvominen eli typistäminen
Latvominen on toimenpide, joka tehdään nuorelle taimelle sen kasvun alkuvaiheessa. Tavoitteena on edistää haaroittumista ja luoda tuuhea, pensasmainen perusta kasville. Paras aika latvoa tähtisilmä on, kun taimi on noin 10–15 senttimetriä korkea ja siinä on useita lehtipareja. Vaikka latvominen saattaa hieman viivästyttää ensimmäisten kukkien ilmestymistä, se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin myöhemmin kesällä runsaampana ja näyttävämpänä kukintana.
Itse toimenpide on yksinkertainen. Etsi pääverson ylin kasvupiste ja leikkaa tai nipsaise se sormin poikki juuri ylimmän lehtiparin yläpuolelta. Tämän jälkeen kasvi alkaa kasvattaa uusia sivuversoja alemmista lehtihangoista. Muutaman viikon kuluttua voit toistaa latvomisen näille uusille sivuversoille, kun ne ovat kasvaneet riittävän pitkiksi. Tämä toinen latvomiskerta tekee kasvustosta vieläkin tiheämmän ja pensasmaisemman.
Kaikki tähtisilmät eivät välttämättä vaadi latvomista. Monet uudemmat, jalostetut lajikkeet on suunniteltu haaroittumaan luonnostaan hyvin ja kasvamaan kompakteiksi. Jos kuitenkin huomaat nuoren taimen kasvattavan vain yhtä tai muutamaa pitkää, haarautumatonta versoa, latvominen on erittäin suositeltavaa. Se on helppo tapa korjata kasvin kasvutapaa ja varmistaa, että siitä tulee täyteläinen ja runsaskukkainen.
Latvomisen jälkeen taimi tarvitsee hyvää hoitoa toipuakseen ja aloittaakseen uuden kasvun. Varmista, että se saa riittävästi valoa, vettä ja ravinteita. Hyvissä olosuhteissa uudet sivuversot alkavat kasvaa näkyvästi jo viikon tai parin kuluessa. Tämä pieni vaiva kasvukauden alussa palkitaan upealla kukkaloistolla koko loppukesän ajan.
Kuihtuneiden kukkien poistaminen (nyppiminen)
Kuihtuneiden kukkien säännöllinen poistaminen, eli nyppiminen, on tärkein yksittäinen hoitotoimenpide kukinnan jatkuvuuden kannalta. Kun tähtisilmän kukka on pölyttynyt ja lakastunut, kasvin luontainen tavoite on tuottaa siemeniä suvun jatkamiseksi. Tämä siementen muodostusprosessi kuluttaa valtavasti kasvin energiaa. Poistamalla kuihtuneen kukan estät siementen kehittymisen ja ohjaat tämän energian takaisin uusien nuppujen ja kukkien tuottamiseen.
Nyppiminen tulisi tehdä säännöllisesti, mieluiten muutaman päivän välein tai vähintään kerran viikossa. Tarkasta kasvi ja etsi kaikki lakastuneet ja huonokuntoiset kukat. Pelkän kuihtuneen kukan terälehtien poistaminen ei riitä, vaan on tärkeää poistaa koko kukkavarsi. Seuraa kukkavartta alaspäin ja leikkaa se poikki mahdollisimman läheltä kohtaa, jossa se liittyy päävarteen tai lehtihankaan. Näin kasvustoon ei jää rumia, kuivuvia varsitynkiä.
Säännöllinen nyppiminen ei ainoastaan edistä kukintaa, vaan se myös pitää kasvin ulkonäön siistinä ja huoliteltuna. Se vähentää myös tautiriskiä, sillä lakastuvat ja mätänevät kukanosat voivat kerätä kosteutta ja toimia kasvualustana esimerkiksi harmaahomeelle. Puhdas ja ilmava kasvusto on terveempi ja vastustuskykyisempi.
Jotkin uusimmista tähtisilmä-lajikkeista on jalostettu ”itsepuhdistuviksi”, mikä tarkoittaa, että ne varistavat kuihtuneet kukkansa itse eikä nyppiminen ole välttämätöntä. Useimmat perinteiset lajikkeet kuitenkin hyötyvät suuresti säännöllisestä nyppimisestä. Se on pieni, mutta erittäin palkitseva rutiini, joka takaa kukkaloiston jatkumisen syksyyn saakka.
Keskikesän takaisinleikkaus
Joskus keskikesällä, erityisesti kuuman ja kuivan jakson jälkeen, tähtisilmä saattaa alkaa näyttää väsyneeltä. Se voi venyä pituutta, sen alaosa voi kaljuuntua ja kukinta saattaa heiketä. Tällöin voimakkaampi takaisinleikkaus voi virkistää kasvin ja saada sen tuottamaan uuden, runsaan kukinnan loppukesäksi. Tätä kutsutaan usein nuorennus- tai elvytysleikkaukseksi. Paras aika tähän on yleensä heinäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun.
Leikkaa kasvin versoja reilusti takaisin, noin kolmasosan tai jopa puolet niiden pituudesta. Pyri leikkaamaan versot niin, että leikkauskohta jää juuri lehtiparin tai lehtihangan yläpuolelle. Tämä kannustaa kasvia haaroittumaan leikkauskohdan alapuolelta. Vaikka kasvi näyttää leikkauksen jälkeen hetken aikaa paljaalta, se toipuu nopeasti.
Takaisinleikkauksen jälkeen on tärkeää antaa kasville hyvää hoitoa, jotta se jaksaa kasvattaa uutta versostoa. Kastele kasvi perusteellisesti ja anna sille annos nestemäistä lannoitetta, jossa on runsaasti ravinteita uuden kasvun tukemiseksi. Sijoita kasvi aurinkoiselle paikalle. Uutta, raikasta kasvua ja uusia nuppuja alkaa yleensä ilmestyä parin-kolmen viikon kuluessa leikkauksesta.
Tämä voimakkaampi leikkaus ei ole välttämätön joka vuosi tai jokaiselle kasville. Se on kuitenkin erinomainen keino pelastaa ränsistyneen näköinen kasvi ja pidentää sen kukintakautta. Se on erityisen hyödyllinen amppeleissa ja ruukuissa kasvaville yksilöille, jotka saattavat kuluttaa voimansa nopeammin kuin avomaalla kasvavat.
Leikkaaminen ennen talvehtimista
Jos aiot yrittää tähtisilmän talvehditusta, syksyllä tehtävä leikkaus on olennainen osa valmisteluja. Ennen kasvin siirtämistä talvisäilöön se leikataan voimakkaasti. Tämä tehdään juuri ennen ensimmäisiä pakkasia, kun kasvi siirretään sisätiloihin. Leikkaamisen tavoitteena on vähentää kasvin kokoa, poistaa kaikki jäljellä olevat kukat ja suurin osa lehdistöstä, sekä vähentää haihtumista talven aikana.
Leikkaa kaikki versot noin 10–15 senttimetrin korkeudelta maanpinnasta. Poista samalla kaikki kuolleet, kellastuneet tai sairaat lehdet ja versot. Jäljelle jäävä kasvi on pienikokoinen ja helpompi sijoittaa talvehtimispaikkaan. Kompakti koko auttaa myös vähentämään tuholais- ja tautiriskiä talven aikana.
Tämä syysleikkaus auttaa kasvia siirtymään lepotilaan. Kun suurin osa maanpäällisestä kasvustosta on poistettu, kasvi voi keskittää energiansa juuriston ylläpitoon talven yli. Se ei yritä ylläpitää suurta lehtimassaa vähässä valossa ja viileässä, mikä säästää sen voimavaroja.
Keväällä, kun kasvi herätellään uuteen kasvuun, sitä ei yleensä tarvitse enää leikata, ellei jokin versoista ole kuivunut talven aikana. Kasvi alkaa kasvattaa uusia, vahvoja versoja jäljelle jääneistä varsityngistä. Nämä uudet versot muodostavat perustan seuraavan kesän kasvulle ja kukkinnalle, tehden talvehtineesta kasvista usein erityisen suuren ja upean.
