Sitruunantuoksuinen pelargoni on monivuotinen kasvi, mutta koska se on kotoisin Etelä-Afrikan lämpimästä ilmastosta, se ei kestä Suomen talven pakkasia. Jotta voisit nauttia kasvistasi vuodesta toiseen, sen onnistunut talvehdittaminen on välttämätöntä. Oikein toteutettu talvilepo ei ainoastaan pelasta kasvia pakkaskuolemalta, vaan myös antaa sille tarvittavan lepojakson, jonka jälkeen se herää keväällä uuteen, entistä voimakkaampaan kasvuun. Talvehtiminen vaatii erilaista hoitoa kuin aktiivinen kasvukausi, ja sen onnistuminen riippuu oikeanlaisen paikan löytämisestä sekä kastelun ja lannoituksen sopeuttamisesta. Tässä osiossa käymme läpi kaiken, mitä sinun tulee tietää sitruunantuoksuisen pelargonin talvehdittamisesta.
Valmistautuminen talveen alkaa jo syksyllä, kun ilmat alkavat viiletä. Tarkkaile sääennusteita ja tuo kasvi sisälle hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä yöpakkasia. Yksi kevyt halla ei yleensä tapa kasvia, mutta se voi vahingoittaa lehtiä ja heikentää kasvin yleiskuntoa. Ennen sisälle siirtämistä on hyvä tarkistaa kasvi huolellisesti mahdollisten tuholaisten varalta. Jos löydät kirvoja, ripsiäisiä tai muita ei-toivottuja vieraita, käsittele kasvi torjunta-aineella ulkona, jotta et tuo tuholaisia sisälle muiden huonekasvien riesaksi.
Ennen talvehtimista kasvia on hyvä myös leikata. Leikkaa versoja takaisin noin puoleen tai jopa kolmannekseen niiden pituudesta. Tämä tekee kasvista kompaktimman ja helpommin käsiteltävän, ja se vähentää myös veden haihtumista lehtien kautta talven aikana. Leikkaaminen vähentää myös riskiä, että kasviin iskee harmaahome tai muut sienitaudit talvisäilytyksen aikana. Älä kuitenkaan leikkaa kasvia kokonaan alas, vaan jätä jokaiseen versoon muutama terve lehti.
Talvehtimisen aikana on tärkeää muistaa, että kasvi on lepotilassa. Sen kasvu on pysähtynyt, ja sen elintoiminnot ovat hidastuneet minimiin. Tämän vuoksi sen tarpeet ovat hyvin erilaiset kuin kesällä. Vältä kaikkea ylimääräistä hoivaa; talvella vähemmän on ehdottomasti enemmän. Liiallinen kastelu ja lannoitus talvilevon aikana ovat yleisimmät syyt talvehtimisen epäonnistumiseen, sillä ne johtavat helposti juuriston mätänemiseen.
Ihanteellinen talvehtimispaikka
Oikeanlaisen talvehtimispaikan löytäminen on onnistumisen kannalta kriittistä. Ihanteellinen paikka sitruunantuoksuiselle pelargonille on valoisa ja viileä. Lämpötilan tulisi olla noin 5–15 celsiusastetta. Mitä viileämpi paikka, sitä vähemmän valoa kasvi tarvitsee, ja päinvastoin. Hyviä paikkoja ovat esimerkiksi viileä ja valoisa kuisti, lasitettu parveke (kunhan lämpötila ei laske pakkaselle), valoisa kellari tai autotalli, jossa on ikkuna, tai vähän lämmitetty huone.
Lisää artikkeleita tästä aiheesta
Valo on tärkeää, jotta kasvi pystyy ylläpitämään lehtensä ja pysymään elossa talven yli. Jos ainoa käytettävissä oleva viileä paikka, kuten kellari, on pimeä, kasvi todennäköisesti pudottaa kaikki lehtensä. Se voi selvitä tästäkin, jos varsi pysyy terveenä, mutta valoisassa paikassa talvehtiminen on varmempaa. Jos luonnonvaloa ei ole riittävästi, voit käyttää apuna kasvivaloa. Ajasta valo palamaan noin 8–10 tuntia päivässä.
Vältä talvehdittamista normaalissa, lämpimässä huoneenlämmössä. Lämmin ja pimeä (Suomen talvessa vähäinen luonnonvalo) yhdistelmä on kasville kaikkein haastavin. Lämpö kannustaa kasvia kasvamaan, mutta valon puute johtaa heikkoon, honteloon ja kalpeaan kasvuun, joka on erittäin altis tuholaisille, kuten kirvoille ja vihannespukeille. Jos sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin talvehdittaa kasvi lämpimässä, sijoita se mahdollisimman valoisaan paikkaan, esimerkiksi eteläikkunalle, ja harkitse lisävalon käyttöä.
Ilmankierto on myös tärkeä tekijä, erityisesti viileässä ja kosteassa tilassa. Seisova, kostea ilma lisää sienitautien, kuten harmaahomeen, riskiä. Varmista, että ilma pääsee kiertämään kasvin ympärillä. Älä sijoita sitä ahtaaseen nurkkaan tai liian lähelle muita kasveja. Voit myös ajoittain tuulettaa tilaa varovasti, kunhan et altista kasvia kylmälle vedolle.
Kastelu ja lannoitus talvella
Talvilevon aikana sitruunantuoksuisen pelargonin vedentarve romahtaa. Koska kasvi ei kasva ja haihduttaminen on vähäistä viileässä lämpötilassa, multa kuivuu hyvin hitaasti. Yleisin virhe talvehdituksessa on liikakastelu, joka johtaa juurien tukehtumiseen ja mätänemiseen. Kastele siis erittäin niukasti ja harvoin. Nyrkkisääntönä on antaa mullan kuivua lähes kokonaan kastelukertojen välillä.
Lisää artikkeleita tästä aiheesta
Käytännössä tämä voi tarkoittaa kastelua vain kerran kuukaudessa tai jopa harvemmin, riippuen täysin säilytyspaikan lämpötilasta ja ilmankosteudesta. Mitä viileämpi paikka, sitä vähemmän vettä tarvitaan. Tarkista mullan kosteus aina ennen kastelua työntämällä sormi syvälle multaan. Kun kastelet, anna vain pieni määrä vettä kerrallaan – älä kastele multaa läpimäräksi kuten kesällä. Tavoitteena on vain estää juuripaakun täydellinen kuivuminen.
Jos talvehditat kasvin lämpimässä huoneilmassa, se tarvitsee hieman enemmän vettä kuin viileässä paikassa oleva kasvi. Silti kastelun tulee olla huomattavasti vähäisempää kuin kesällä. Anna mullan pintakerroksen kuivua kunnolla ennen seuraavaa kastelua. Tarkkaile kasvia: jos se alkaa näyttää pahasti nuutuneelta, se tarvitsee todennäköisesti hieman vettä.
Lannoitus tulee lopettaa kokonaan talvehtimisen ajaksi. Lepotilassa oleva kasvi ei pysty hyödyntämään sille annettuja ravinteita. Lannoittaminen talvella on paitsi turhaa, myös haitallista. Se voi kerääntyä multaan suoloina ja vahingoittaa lepäävää juuristoa. Lannoitus aloitetaan uudelleen vasta keväällä, kun kasvi siirretään valoisampaan ja lämpimämpään paikkaan ja se alkaa selvästi tuottaa uutta kasvua.
Kevätherättely
Kun päivät alkavat pidentyä ja valon määrä lisääntyy helmi-maaliskuussa, on aika herätellä sitruunantuoksuinen pelargoni talvilevolta. Tämä on myös oikea aika tehdä kasville keväthuolto. Aloita siirtämällä kasvi lämpimämpään ja valoisampaan paikkaan. Tämä antaa sille signaalin aloittaa uusi kasvukausi. Älä kuitenkaan siirrä sitä suoraan viileästä paikasta kuumalle eteläikkunalle, vaan anna sen tottua muutokseen vähitellen.
Tarkasta kasvin kunto talven jäljiltä. Leikkaa pois kaikki kuolleet, kuivuneet tai sairaat oksat ja lehdet. Tämä on myös hyvä hetki tehdä voimakkaampi muotoonleikkaus, jos et tehnyt sitä syksyllä. Leikkaa versoja reilusti takaisin, jotta kasvi haarautuu kauniisti ja kasvaa tuuheaksi. Voit leikata versot niin, että niihin jää vain muutama silmu. Vaikka tämä voi tuntua rajulta, se on parasta kasvin tulevan kasvun kannalta.
Keväthuoltoon kuuluu usein myös mullanvaihto ja uudelleenistutus. Poista kasvi vanhasta ruukustaan, karistele varovasti vanhaa multaa pois juurien ympäriltä ja tarkista juuriston kunto. Leikkaa pois mahdolliset kuolleet tai mädäntyneet juuret. Istuta kasvi uuteen, raikkaaseen ja hyvin ojitettuun multaan. Voit käyttää samaa ruukkua, jos se on edelleen sopivan kokoinen, tai valita vain hieman suuremman ruukun, jos vanha oli täynnä juuria.
Mullanvaihdon jälkeen kastele kasvi perusteellisesti. Aloita kastelun lisääminen vähitellen, sitä mukaa kun uutta kasvua alkaa ilmestyä. Myös lannoituksen voi aloittaa noin kuukauden kuluttua mullanvaihdosta, aluksi miedolla liuoksella. Pian huomaat, kuinka lepotilassa ollut kasvi herää eloon ja alkaa tuottaa uusia, aromaattisia lehtiä valon ja lämmön lisääntyessä.
