Omenantuoksuinen minttu on monivuotinen kasvi, joka oikein valmisteltuna talvehtii Suomen olosuhteissa yleensä hyvin, erityisesti maan eteläosissa. Onnistunut talvehtiminen vaatii kuitenkin muutamia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä syksyllä, jotta kasvi on mahdollisimman vahva ja suojattu talven kylmyyttä ja kosteutta vastaan. Kasvin maanpäälliset osat lakastuvat ja kuolevat ensimmäisten kovien pakkasten myötä, mutta sen juuristo säilyy elossa maan alla ja lähtee uuteen kasvuun taas keväällä. Avainasemassa on suojata tätä maanalaista juurakkoa jäätymiseltä, liialliselta märkyydeltä ja kuivattavalta kevätauringolta. Huolellinen valmistautuminen takaa, että saat nauttia tästä ihanasta yrtistä vuodesta toiseen.
Syksyn lähestyessä ja ilmojen viiletessä on tärkeää antaa mintun valmistautua luonnollisesti lepokauden tuloon. Tämä tarkoittaa lannoituksen lopettamista hyvissä ajoin, yleensä elokuun loppuun mennessä. Erityisesti typpipitoisen lannoitteen antaminen myöhään syksyllä on haitallista, sillä se kannustaa kasvia tuottamaan uutta, pehmeää kasvustoa, joka ei ehdi puutua ja vahvistua ennen talven tuloa. Tällainen uusi kasvu on erittäin herkkä pakkasvaurioille ja voi heikentää koko kasvin talvenkestävyyttä.
Myös kastelua on syytä vähentää asteittain syksyn myötä. Maan ei tule antaa kuivua rutikuivaksi, mutta sen on hyvä antaa hieman kuivahtaa kasteluiden välillä. Jatkuvasti märkä maa syksyllä ja talvella on yksi suurimmista uhkista talvehtimiselle. Jäätyessään märkä maa laajenee ja voi vahingoittaa juuria, ja sulana aikana se altistaa juuriston mätänemiselle ja happikadolle. Hyvä salaojitus onkin talvehtimisen kannalta aivan yhtä tärkeä kuin kesälläkin.
Sadonkorjuuta voi jatkaa pitkälle syksyyn, mutta viimeinen suuri leikkaus kannattaa jättää tekemättä. Anna kasville mahdollisuus kerätä energiaa ja ravinteita juurakkoonsa talven varalle. Pieni lehtien kerääminen tarpeen mukaan ei haittaa, mutta vältä koko kasvuston leikkaamista alas myöhään syksyllä. Kuolleet, maanpäälliset varret voi jättää talveksi paikoilleen, sillä ne keräävät lunta ja tarjoavat luonnollista suojaa juurakolle.
Valmistelut avomaalla
Avomaalla kasvavan omenantuoksuisen mintun talvehtimisen varmistamiseksi tärkein toimenpide on juuristoalueen suojaaminen. Kun maa on alkanut jäätyä, mutta ennen pysyvän lumipeitteen tuloa, on hyvä levittää kasvin päälle ja ympärille kerros kevyttä talvisuojaa. Tämä suojaava kate auttaa eristämään maata, tasaamaan lämpötilan vaihteluita ja suojaamaan juurakkoa syväjäätymiseltä. Erityisen tärkeää tämä on vähälumisina talvina, jolloin luonnollinen, eristävä lumipeite puuttuu.
Hyviä talvisuojamateriaaleja ovat esimerkiksi kuivat puiden lehdet, havunoksat, oljet tai pakkasturve. Levitä materiaalia noin 10–20 senttimetrin paksuinen, ilmava kerros mintun kasvupaikan päälle. Havunoksat ovat erityisen hyviä, sillä ne eivät painu kasaan ja keräävät tehokkaasti lunta päälleen, mutta eivät myöskään haudo kasvia alleen keväällä. Vältä tiiviitä materiaaleja, kuten muovia tai märkää lehtimassaa, jotka voivat estää ilman kiertämisen ja aiheuttaa kasvin mätänemistä.
On tärkeää varmistaa, että mintun kasvupaikka ei ole notkelmassa, johon kerääntyy talven aikana vesi ja jää. Jos istutusalue on altis seisovalle vedelle, kasvin talvehtiminen on epätodennäköistä. Tämän vuoksi kohopenkki on usein hyvä vaihtoehto monivuotisille yrteille. Hyvä salaojitus on kaiken A ja O; jos maa on raskasta ja märkää, sen parantaminen hiekalla ja orgaanisella aineksella on välttämätöntä kasvin selviytymisen kannalta.
Keväällä, kun roudan vaara on ohi ja maa alkaa sulaa, talvisuojat on aika poistaa. Älä kuitenkaan kiirehdi liikaa. Poista suojat vähitellen, pilvisenä päivänä, jotta kasvi ei saa shokkia äkillisestä valon ja lämmön lisääntymisestä. Erityisesti kevätaurinko voi olla petollinen; se lämmittää kasvin maanpäällisiä osia, mutta jos maa on vielä jäässä, juuret eivät pysty imemään vettä. Tämä kuivattaa kasvin ja on yleinen syy monivuotisten kasvien talvituhoihin.
Ruukussa kasvatetun mintun talvehtiminen
Ruukussa kasvavan mintun talvehdittaminen on hieman haastavampaa kuin avomaalla, koska pieni multatila jäätyy läpikotaisin paljon helpommin ja nopeammin. Pelkästään ulos jätetty ruukku ei todennäköisesti suojaa juuristoa tarpeeksi Suomen talvessa. Siksi ruukkumintulle on tarjolla muutamia erilaisia talvehtimisvaihtoehtoja, joista voi valita omaan tilanteeseen sopivimman. Valinta riippuu paljolti siitä, millainen talvehtimissuoja on käytettävissä.
Yksi parhaista tavoista on upottaa ruukku maahan ennen maan jäätymistä. Kaiva puutarhaan ruukun kokoinen kuoppa ja aseta ruukku sinne niin, että sen reuna on maan tasalla. Tämä antaa ruukun juuripaakulle samanlaisen suojan kuin avomaalla kasvavalle kasville. Peitä alue lopuksi lehdillä ja havuilla, aivan kuten avomaan istutuksenkin kohdalla. Tämä on tehokas ja melko vaivaton tapa, jos sinulla on oma piha.
Toinen vaihtoehto on siirtää ruukku suojaisaan paikkaan, kuten kylmään varastoon, autotalliin, kellariin tai lasitetulle parvekkeelle. Ihanteellinen talvehtimispaikka on viileä (0–5 °C) ja pimeä tai hämärä. Tällaisessa tilassa kasvi menee täysin lepotilaan. Kastelua tarvitaan talven aikana hyvin niukasti, vain sen verran, että multapaakku ei kuivu täysin koppuraksi. Muutama kastelukerta koko talven aikana yleensä riittää. Liika kastelu viileässä tilassa johtaa varmasti juurien mätänemiseen.
Jos suojaisaa, viileää tilaa ei ole, voit yrittää talvehdittaa ruukun ulkona suojaamalla sen huolellisesti. Siirrä ruukku mahdollisimman suojaisaan paikkaan, esimerkiksi seinän viereen ja irti kylmästä maasta asettamalla se styroks-levyn päälle. Kiedo ruukun ympärille useita kerroksia pakkaspeitettä, juuttisäkkiä tai kuplamuovia. Täytä ruukun ja suojamateriaalin väli esimerkiksi kuivilla lehdillä lisäeristeeksi. Myös kasvin päälle voi laittaa havuja. Tärkeintä on suojata juuristo, ei niinkään maanpäällisiä osia.
Sisälle tuominen ja talvella kasvattaminen
Omenantuoksuisen mintun voi myös tuoda sisälle talveksi ja yrittää jatkaa sen kasvattamista valoisalla ikkunalaudalla. Tämä antaa mahdollisuuden nauttia tuoreesta mintusta ympäri vuoden. Ennen sisälle tuomista on kuitenkin tärkeää tarkistaa kasvi huolellisesti mahdollisten tuholaisten, kuten kirvojen tai punkkien, varalta. Suihkuta kasvi tarvittaessa mäntysuopaliuoksella, jotta et tuo kutsumattomia vieraita muiden huonekasviesi riesaksi.
Sisällä minttu tarvitsee mahdollisimman paljon valoa. Etelään tai länteen suuntautuva ikkuna on paras paikka. Suomen pimeän talven aikana luonnonvalo ei kuitenkaan usein riitä, ja kasvista voi tulla hontelo ja heikko. Kasvivalaisimen käyttö parantaa tilannetta merkittävästi ja auttaa pitämään kasvun tiiviinä ja terveenä. Sijoita valaisin riittävän lähelle kasvia, noin 15–30 senttimetrin etäisyydelle.
Sisällä huoneilma on usein kuivaa, mikä ei ole mintulle ihanteellista ja voi altistaa sen vihannespunkkitartunnalle. Ilmankosteutta voi nostaa sumuttamalla kasvia säännöllisesti vedellä tai asettamalla ruukun vedellä ja pikkukivillä täytetyn aluslautasen päälle. Varmista, että ruukun pohja ei ole suoraan kosketuksissa veteen. Pidä multa tasaisen kosteana, mutta anna pintamullan kuivahtaa kasteluiden välillä. Lannoitusta ei talvella yleensä tarvita, ellei kasvi ole voimakkaassa kasvussa kasvivalon alla, jolloin hyvin mietoa lannoitetta voi antaa kerran kuukaudessa.
Toinen tapa on ottaa syksyllä emokasvista pistokkaita tai pieniä juurakonpaloja ja istuttaa ne uusiin ruukkuihin sisälle tuotavaksi. Tämä on usein parempi vaihtoehto kuin suuren, vanhan kasvin kaivaminen ylös. Nuoret taimet sopeutuvat sisäolosuhteisiin paremmin ja ovat vähemmän alttiita stressille. Nämä uudet taimet voi sitten keväällä istuttaa taas ulos.
Keväinen herättely
Kun kevät koittaa ja päivät pitenevät, on aika herätellä talvehtinut minttu uuteen kasvukauteen. Avomaalla talvehtineiden kasvien kohdalla tämä tarkoittaa talvisuojien poistamista, kuten aiemmin mainittiin. Kun maa on sulanut ja lämmennyt hieman, voit leikata pois kaikki vanhat, kuolleet varret maan tasalta. Tämä siistii kasvuston ja antaa tilaa uusille versoille, jotka alkavat pian nousta maasta.
Keväällä, kun uutta kasvua on näkyvissä, on hyvä antaa mintulle ensimmäinen lannoitus. Kevyt kerros kompostia tai pieni annos orgaanista yleislannoitetta antaa kasville energiaa uuteen kasvuun lähtemiseen. Aloita myös säännöllinen kastelu, kun kasvu on päässyt vauhtiin ja maa alkaa kuivua. Kevät on myös erinomainen aika jakaa vanha, tiheäksi kasvanut minttupuska. Jakaminen nuorentaa kasvia ja antaa sille uutta elinvoimaa.
Sisällä talvehtineet tai talvehtimispaikasta otetut kasvit vaativat asteittaista totuttelua ulkoilmaan. Aloita viemällä kasvi ulos lämpiminä päivinä muutamaksi tunniksi varjoisaan paikkaan. Pidennä ulkoiluaikaa vähitellen usean päivän tai viikon aikana ja siirrä kasvia pikkuhiljaa aurinkoisempaan paikkaan. Tämä karaisuprosessi estää lehtien palamisen ja auttaa kasvia sopeutumaan tuuleen ja lämpötilan vaihteluihin.
Kun hallanvaara on ohi, sisällä talvehtineen mintun voi istuttaa pysyvästi ulos joko avomaalle tai suurempaan ruukkuun. Se saattaa aluksi näyttää hieman kärsineeltä, mutta yleensä se piristyy nopeasti ja alkaa tuottaa uutta, vahvaa kasvustoa. Oikein suoritettu talvehditus ja huolellinen kevätherättely takaavat, että omenantuoksuinen minttusi jatkaa kasvuaan vuodesta toiseen entistä vahvempana.
