Ainavihantana kasvina laakerikirsikka tuo puutarhaan kaivattua väriä ja rakennetta läpi harmaan talvikauden. Sen menestyksekäs talvehtiminen Suomen vaihtelevissa ja usein ankarissa olosuhteissa vaatii kuitenkin huolellista valmistautumista ja oikeanlaisia suojatoimenpiteitä. Suurimmat uhat eivät ole pelkästään kovat pakkaset, vaan erityisesti kuivattava kevätaurinko ja tuuli yhdistettynä jäätyneeseen maahan. Tässä artikkelissa annetaan yksityiskohtaiset ohjeet, joiden avulla voit auttaa laakerikirsikkaasi selviytymään talven yli ja varmistaa, että se on valmis uuteen, upeaan kasvukauteen kevään koittaessa.
Valmistautuminen talveen syksyllä
Talveen valmistautuminen alkaa jo hyvissä ajoin syksyllä. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on huolehtia kasvin riittävästä nesteytyksestä ennen maan routaantumista. Koska laakerikirsikka haihduttaa vettä lehtiensä kautta myös talvella, on elintärkeää, että se pystyy varastoimaan runsaasti kosteutta kudoksiinsa. Kastele pensasta perusteellisesti muutaman kerran syys-lokakuun aikana, jotta juuristoalue on kunnolla kostea. Tämä ”tankkaus” auttaa ehkäisemään kevättalven kuivumista, joka on yleisin syy talvivaurioihin.
Lannoitusta tulee muuttaa syksyn lähestyessä. Lopeta typpipitoisten lannoitteiden antaminen viimeistään heinäkuun lopulla. Typpi kiihdyttää uutta, pehmeää kasvua, joka ei ehdi puutua kunnolla ennen pakkasten tuloa ja on siten erittäin altis paleltumaan. Sen sijaan voit antaa elo-syyskuussa vähätyppistä tai typetöntä syyslannoitetta (PK-lannoite). Se sisältää runsaasti fosforia ja kaliumia, jotka vahvistavat juuristoa, parantavat solukon pakkaskestävyyttä ja auttavat kasvia valmistautumaan lepokaudelle.
Syksyn siivoustyöt ovat myös osa talveen valmistautumista. Kerää kaikki pudonneet ja sairaat lehdet pensaan juurelta ja hävitä ne. Tautien itiöt ja tuholaisten munat voivat talvehtia maahan jääneissä lehdissä ja aiheuttaa ongelmia seuraavana keväänä. Puhdas juuristoalue vähentää tautipainetta ja estää myös myyriä ja muita jyrsijöitä löytämästä talvisuojaa aivan kasvin rungon vierestä.
Vältä laakerikirsikan leikkaamista myöhään syksyllä. Leikkaus stimuloi kasvia uuteen kasvuun, mikä on haitallista juuri ennen talvea. Myös leikkauspinnat voivat olla alttiita pakkasvaurioille. Tarvittavat hoito- ja muotoonleikkaukset on parasta tehdä joko edellisenä keväänä tai odottaa seuraavaan kevääseen, kun pahin pakkasjakso on ohi. Ainoastaan selvästi kuolleet tai vioittuneet oksat voi poistaa milloin tahansa.
Juuristoalueen suojaaminen
Laakerikirsikan juuristo on sen elämänlähde, ja sen suojaaminen on ensisijaisen tärkeää onnistuneen talvehtimisen kannalta. Erityisesti nuorten kasvien juuret ovat herkkiä pakkaselle ja suurille lämpötilanvaihteluille. Tehokkain tapa suojata juuristoa on levittää sen päälle paksu kerros orgaanista katetta. Kate toimii eristeenä, joka hidastaa maan jäätymistä syksyllä ja sulamista keväällä, tasaten näin lämpötilaeroja.
Sopivia katemateriaaleja ovat esimerkiksi kuorike, puiden lehdet, komposti tai havunoksat. Levitä noin 10–15 senttimetrin paksuinen kerros katetta laajalle alueelle pensaan ympärille, mieluiten lehvästön ulkoreunojen tasalle, sillä siellä sijaitsevat aktiivisimmat hiusjuuret. Paras aika katteen levittämiselle on myöhään syksyllä, kun maa on jo viilentynyt, mutta ei vielä jäätynyt. Liian aikaisin levitetty paksu kate voi hidastaa maan jäähtymistä ja houkutella jyrsijöitä pesiytymään sen alle.
Jätä aivan rungon ympärille muutaman sentin vapaa tila ilman katetta. Tämä estää kosteuden kertymisen runkoa vasten, mikä voisi aiheuttaa kuoren vioittumista ja altistaa kasvin erilaisille taudeille. Katekerros ei ainoastaan suojaa pakkaselta, vaan myös auttaa säilyttämään maassa syyskastelun aikana annetun kosteuden ja estää maan kuivumista talven aikana.
Jos talvi on vähäluminen, katteen merkitys korostuu entisestään. Lumi on erinomainen luonnollinen eriste, mutta sen puuttuessa paljas maa on altis purevalle pakkaselle. Runsaslumisina talvina lumipeite yhdessä katteen kanssa tarjoaa parhaan mahdollisen suojan juuristolle. Älä kuitenkaan kasaa lunta tarkoituksella pensaan päälle tiiviiksi kinokseksi, sillä se voi vahingoittaa oksia ja estää ilman kiertämistä.
Versoston suojaus pakkaselta ja auringolta
Suurin talvinen uhka laakerikirsikan maanpäällisille osille on kevätaurinko. Kun aurinko alkaa paistaa voimakkaasti helmi-maaliskuussa, se lämmittää tummia lehtiä ja saa ne haihduttamaan vettä. Koska maa on kuitenkin vielä jäässä, juuret eivät pysty imemään uutta vettä tilalle. Tämä johtaa fysiologiseen kuivuuteen, joka näkyy lehtien ruskettumisena, käpristymisenä ja versojen kuivumisena. Tätä ilmiötä kutsutaan usein virheellisesti pakkasvaurioksi, vaikka kyse on nimenomaan kuivumisesta.
Tehokkain tapa suojata kasvi kevätauringolta on varjostus. Voit käyttää tarkoitukseen myytäviä varjostusverkkoja, säkkikangasta tai yksinkertaisesti havunoksia. Aseta suoja kasvin etelä- ja länsipuolelle, joista aurinko paistaa voimakkaimmin. On tärkeää, että suoja on ilmava eikä kosketa kasvia suoraan, jotta ilma pääsee kiertämään ja kosteus ei tiivisty lehdille. Pystytä suojat helmikuun puolivälin tienoilla ja poista ne vasta, kun maa on varmasti sulanut.
Erityisesti tuulisilla ja avoimilla paikoilla kasvavat laakerikirsikat hyötyvät tuulensuojasta. Kuivattava talvituuli lisää veden haihtumista lehdistä ja pahentaa kuivumisongelmaa. Varjostusverkko antaa samalla myös hyvän suojan tuulta vastaan. Nuoret ja arat lajikkeet voidaan suojata kokonaan rakentamalla niiden ympärille kehikko, jonka päälle suojakangas viritetään.
Raskas nuoskalumi voi olla myös uhka. Sen paino voi taivuttaa ja katkoa oksia. Pudistele lumikuormaa varovasti oksilta esimerkiksi pitkävartisella harjalla. Varo kuitenkin kolhimasta silmuja tai kuorta. Pienet, pystykasvuiset lajikkeet voi sitoa kevyesti kasaan narulla, jotta ne kestävät paremmin lumen painoa ja eivät repeä auki. Tämä toimenpide on tehtävä syksyllä ennen pakkasia.
Ruukuissa kasvatettavien laakerikirsikoiden talvehtiminen
Ruukuissa ja suurissa astioissa kasvavat laakerikirsikat ovat huomattavasti alttiimpia talvivaurioille kuin avomaalla kasvavat. Rajallisessa multatilassa juuristo altistuu pakkaselle joka puolelta, ja lämpötilanvaihtelut ovat paljon nopeampia ja voimakkaampia. Pelkkä ruukun jättäminen ulos sellaisenaan johtaa lähes varmasti juuriston jäätymiseen ja kasvin kuolemaan. Siksi ruukkukasvien talvehtiminen vaatii erityistoimenpiteitä.
Paras tapa on siirtää ruukussa kasvava laakerikirsikka talveksi viileään, mutta pakkasettomaan paikkaan, kuten kellariin, autotalliin tai viherhuoneeseen. Ihanteellinen lämpötila on +0…+5 astetta. Tila voi olla pimeä, sillä kasvi on lepotilassa eikä tarvitse valoa. Muista kastella kasvia niukasti muutaman kerran talven aikana, jotta multapaakku ei kuivu täysin. Liika märkyys on kuitenkin haitallista ja voi mädännyttää juuret.
Jos talvetuspaikkaa ei ole, ruukun voi yrittää suojata ulkona. Upota ruukku maahan tai kokoa sen ympärille eristävä laatikko, joka täytetään esimerkiksi lehdillä, turpeella tai styroksirouheella. Myös itse ruukun voi kääriä useisiin kerroksiin pakkaspeitettä, kuplamuovia tai säkkikangasta. Tärkeintä on eristää juuripaakku pakkaselta. Nosta ruukku myös irti kylmästä maasta esimerkiksi styroksilevyn päälle.
Myös ulkona talvehtivan ruukkukasvin versosto on suojattava kevätauringolta ja tuulelta samalla tavalla kuin avomaan kasvien. Varjostusverkot ja havut ovat tähän hyviä keinoja. On myös erittäin tärkeää huolehtia, että multa ruukussa ei pääse kuivumaan täysin talven aikana. Leutoina, sateettomina jaksoina voi olla tarpeen antaa pieni määrä vettä, jos multa tuntuu kuivalta. Keväällä kasvi otetaan suojista ja totutetaan vähitellen ulkoilmaan.
