Japaninbanaanin, Musa basjoo, leikkaaminen on yksi niistä puutarhanhoitotöistä, joka saattaa aluksi herättää kysymyksiä. Toisin kuin monet puuvartiset kasvit, banaania ei leikata muotoon tai sadon parantamiseksi perinteisessä mielessä. Sen leikkaustoimenpiteet liittyvät pääasiassa kasvin terveyden ylläpitoon, ulkonäön siistimiseen ja ennen kaikkea sen valmisteluun talvea varten. Erityisesti syksyinen alasleikkaus on kriittinen toimenpide, joka mahdollistaa tämän trooppisen kaunottaren selviytymisen kylmässä ilmastossa. Oikein suoritettuna leikkaaminen on yksinkertainen toimenpide, joka edistää kasvin hyvinvointia ja varmistaa sen upean paluun seuraavana keväänä.
Kasvukauden aikana japaninbanaanin leikkaaminen on hyvin vähäistä ja keskittyy lähinnä esteettisiin ja terveydellisiin syihin. Kasvin alimmat lehdet kellastuvat ja kuivuvat luonnostaan elinkiertonsa päätteeksi. Nämä vanhat ja ränsistyneet lehdet on hyvä poistaa säännöllisesti. Niiden leikkaaminen ei ainoastaan siisti kasvin ulkonäköä, vaan myös parantaa ilmankiertoa valenvarren tyvellä, mikä voi auttaa ehkäisemään sienitautien kehittymistä. Lisäksi kasvi voi keskittää energiansa uusien, terveiden lehtien kasvattamiseen kuolevien ylläpidon sijaan.
Leikkaus on yksinkertaista: käytä terävää veistä tai saksia ja leikkaa kellastunut lehti pois läheltä valevartta. Älä revi lehtiä irti, sillä se voi vahingoittaa valenvarren pintaa ja luoda infektioportin taudinaiheuttajille. Jos lehti on repeytynyt esimerkiksi tuulessa mutta on muuten vihreä ja elinvoimainen, sen voi jättää paikoilleen. Repeämät ovat lähinnä kosmeettinen haitta eivätkä vahingoita kasvia, vaan ovat osa sen luonnollista ulkonäköä tuulisilla paikoilla.
Toinen kasvukauden aikainen ”leikkaus” liittyy siviversojen eli pentujen hallintaan. Japaninbanaani on innokas leviämään tuottamalla uusia alkuja juurakostaan. Jos haluat ylläpitää yhtä näyttävää päävartta tai estää kasvuston muuttumista liian tiheäksi, voit poistaa ylimääräiset sivutaimet. Tämä tehdään terävällä lapiolla katkaisemalla sivutaimen ja emokasvin välinen yhteys maan alla. Toimenpide ohjaa emokasvin voimavarat päävarren kasvuun. Irrotetut sivutaimet voidaan halutessa istuttaa uuteen paikkaan, kuten aiemmin on kuvattu lisäyksen yhteydessä.
On tärkeää ymmärtää, että japaninbanaanilla ei ole oikeaa puista runkoa, vaan sen maanpäällinen osa on valevarsi, joka koostuu tiiviisti päällekkäin kiertyneistä lehtitupista. Siksi sitä ei voi leikata tai typistää kesken kasvukauden kuten puita tai pensaita. Jos valenvarren katkaisee kesällä, sen kasvu siitä kohdasta pysähtyy, eikä se haaraudu. Uusi kasvu jatkuu joko maan alta uutena sivutaimena tai, jos leikkauskohta on riittävän korkealla, uusi lehti voi yrittää puskea tiensä ulos leikatun varren sisältä.
Lisää artikkeleita tästä aiheesta
Syksyinen alasleikkaus talvea varten
Syksyinen alasleikkaus on japaninbanaanin tärkein ja radikaalein leikkaustoimenpide. Se on välttämätön osa kasvin valmistelua talvehtimiseen avomaalla Suomen kaltaisessa ilmastossa. Ilman tätä toimenpidettä koko maanpäällinen osa paleltuisi ja mätänisi talven aikana, mikä voisi levittää mätänemisen myös maanalaiseen juurakkoon ja tappaa koko kasvin. Alasleikkauksen tarkoituksena on poistaa kaikki paleltumiselle altis massa ja keskittyä ainoastaan elintärkeän juurakon suojaamiseen.
Oikea aika alasleikkaukselle on ensimmäisten kunnon yöpakkasten jälkeen. Pakkanen lakastuttaa ja mustuttaa lehdet, mikä on selvä merkki siitä, että kasvukausi on ohi. Kun lehdet ovat paleltuneet, koko valevarsi leikataan poikki. Tähän tarvitaan yleensä sahaa tai isoa, terävää veistä, sillä valevarsi on sitkeä ja vetinen. Leikkauskorkeus on yleensä noin 20–50 senttimetriä maanpinnasta. Tarkalla korkeudella ei ole suurta merkitystä, kunhan jäljelle jää selkeä tyvi, joka on helppo suojata.
Leikkauspinta kannattaa tehdä hieman viistoksi. Tämä estää veden, kuten sateen tai sulavan lumen, kertymisen leikkauspinnalle, mikä voisi edistää mätänemistä ja sen leviämistä alaspäin kohti juurakkoa. Leikkaamisen jälkeen jäljelle jäänyt tynkä ja sen ympärillä oleva maa-alue peitetään paksulla kerroksella kuivaa eristemateriaalia, kuten lehtiä tai olkia, ja suojataan kosteudelta pressulla. Tämä prosessi on kuvattu tarkemmin talvehtimista käsittelevässä osiossa.
Leikattu valevarsi ja lehdet sisältävät runsaasti vettä ja ravinteita, ja ne voidaan pilkkoa ja kompostoida. Ne maatuvat nopeasti ja tuottavat arvokasta multaa tulevaa käyttöä varten. Jotkut puutarhurit jättävät pilkotut varrenpalat talvisuojan alle eristeeksi, mutta on olemassa riski, että ne alkavat mädäntyä ja houkutella tauteja, joten niiden kompostoiminen on yleensä turvallisempi vaihtoehto.
Lisää artikkeleita tästä aiheesta
Leikkaaminen ruukkuviljelyssä
Ruukussa kasvatettavan ja sisällä talvehtivan japaninbanaanin leikkaaminen riippuu valitusta talvehtimismenetelmästä. Jos kasvi siirretään viileään ja pimeään kellariin lepotilaan, se valmistellaan samalla tavalla kuin avomaan kasvi. Kaikki lehdet leikataan pois ja valevarsi lyhennetään. Ruukussa varren voi jättää hieman pidemmäksi kuin avomaalla, esimerkiksi noin 50–100 senttimetrin mittaiseksi, mutta lyhyempikin käy. Tärkeintä on vähentää haihduttavaa lehtipinta-alaa ja saada kasvi mahtumaan talvehtimistilaan.
Jos taas banaani talvehditetaan viherkasvin tapaan lämpimässä ja valoisassa huoneessa, sitä ei leikata alas. Tällöin poistetaan ainoastaan kuivuneet ja kellastuneet alalehdet tarpeen mukaan, aivan kuten kesälläkin. Tavoitteena on pitää kasvi elinvoimaisena ja yhteyttävänä läpi talven. On kuitenkin hyvä varautua siihen, että kasvi saattaa ränsistyä jonkin verran talven aikana valonpuutteen ja kuivan huoneilman vuoksi. Keväällä, kun kasvi siirretään takaisin ulos, huonokuntoiset lehdet voidaan leikata pois uuden ja vahvemman kasvun tieltä.
Keväällä, kun ruukkubanaani otetaan kellarista, sen talvehtinutta valevartta tarkastellaan. Jos varsi on kuivunut tai mädäntynyt talven aikana, se leikataan pois terveeseen osaan asti tai jopa kokonaan juurakon tasalta. Usein uusi kasvu alkaa joka tapauksessa juurakosta vanhan varren vierestä. Jos vanha varsi on kuitenkin selvinnyt talvesta hyväkuntoisena ja kiinteänä, se voi jatkaa kasvuaan leikkauskohdasta, mikä antaa kasville etumatkaa korkeudessa verrattuna kokonaan alusta aloittavaan kasviin.
Riippumatta talvehtimismenetelmästä, ruukkubanaanin siviversoja kannattaa myös hallita. Ruukussa tila on rajallinen, ja liian monta siviversoa kilpailee vedestä ja ravinteista, mikä voi heikentää kaikkien versojen kasvua. Yleensä on parasta antaa vain yhden tai kahden voimakkaimman varren kasvaa ruukussa ja poistaa muut. Tämä varmistaa, että kasvi pysyy näyttävänä ja terveenä.
Erityistilanteet ja vaurioiden korjaaminen
Joskus leikkaamista tarvitaan myös odottamattomissa tilanteissa. Esimerkiksi kova myrsky voi katkaista tai repiä valenvarren pahasti. Tällaisessa tapauksessa vaurioitunut osa on siistittävä leikkaamalla. Tee leikkaus terävällä veitsellä vauriokohdan alapuolelta. Vaikka tämä pysäyttääkin kyseisen varren kasvun, kasvi toipuu yleensä hyvin ja alkaa tuottaa uutta kasvua joko sivusta tai juurakosta. Banaanin elinvoima on sen juurakossa, ja niin kauan kuin se on terve, kasvi selviää yllättävän suuristakin vaurioista.
Tuholaisten tai tautien vioittamat lehdet on myös syytä poistaa viipymättä. Jos huomaat esimerkiksi lehtilaikkutautia tai voimakkaan kirvaesiintymän yhdessä lehdessä, sen poistaminen voi hidastaa tai estää ongelman leviämisen muualle kasviin. Tämä on osa hyvää kasvihygieniaa ja ennaltaehkäisevää torjuntaa. Hävitä sairaat kasvinosat huolellisesti, äläkä laita niitä kompostiin, jotta taudinaiheuttajat eivät leviä sen kautta.
Joskus kasvin valevarsi voi alkaa mädäntyä tyvestä kesken kasvukauden, mikä on yleensä merkki liikakastelun aiheuttamasta juurimädästä. Jos mätä ei ole levinnyt laajalle, voi olla mahdollista pelastaa kasvi leikkaamalla. Kaiva kasvi ylös, leikkaa kaikki pehmeät ja mädäntyneet osat pois sekä juurakosta että varresta, anna leikkauspintojen kuivahtaa hetki ja istuta kasvi uudelleen tuoreeseen, hyvin vettä läpäisevään multaan. Tämä on kuitenkin hätätoimenpide, jonka onnistuminen ei ole varmaa.
Keväällä talvisuojien purkamisen jälkeen on tärkeää tarkastaa alasleikatun tyngän kunto. Kuten aiemmin mainittu, kaikki pehmeät ja paleltuneet osat on leikattava pois, kunnes vastaan tulee tervettä, kiinteää kudosta. Tämä estää mädän leviämisen juurakkoon ja antaa uudelle kasvulle puhtaan alun. Älä pelkää leikata reilusti – kasvin selviytymisen kannalta on parempi poistaa kaikki vioittunut kudos.
Työkalut ja turvallisuus
Vaikka japaninbanaanin leikkaaminen on suhteellisen yksinkertaista, oikeiden työkalujen käyttö tekee siitä helpompaa ja turvallisempaa sekä sinulle että kasville. Pienempien lehtien poistoon riittävät terävät puutarhasakset tai oksasakset. Suurempien, paksujen lehtiruotien ja erityisesti syksyisen alasleikkauksen yhteydessä tarvitaan järeämpiä työkaluja. Terävä saha, kuten käsisaha tai puukkosaha, on usein paras väline paksun ja kuituisen valenvarren katkaisuun. Myös iso, tukeva veitsi, kuten vesuri, voi toimia.
Työkalujen terävyys on ensisijaisen tärkeää. Terävä terä tekee siistin leikkausjäljen, joka paranee nopeammin ja on vähemmän altis taudeille. Tylsä työkalu repii ja murskaa kasvin kudoksia. On myös tärkeää pitää työkalut puhtaina. Puhdista terät vedellä ja saippualla ja desinfioi ne esimerkiksi spriillä, erityisesti jos siirryt kasvista toiseen. Tämä estää tautien leviämisen kasvien välillä.
Turvallisuus on myös muistettava. Käytä tukevia käsineitä suojataksesi käsiäsi. Banaanin valevarsista ja lehdistä tihkuva neste voi tahrata vaatteita ja ihoa, joten suojaava vaatetus on suositeltavaa. Kun käytät sahaa tai veistä, ole varovainen ja varmista, että sinulla on tukeva ote ja asento. Leikkaa aina itsestäsi poispäin ja pidä huolta, että muut ihmiset tai lemmikit ovat turvallisen etäisyyden päässä.
Lopuksi, älä arastele leikkaamista, erityisesti syksyistä alasleikkausta. Se voi tuntua dramaattiselta toimenpiteeltä, mutta se on välttämätön osa kasvin elinkaarta kylmässä ilmastossa. Se ei vahingoita kasvia, vaan päinvastoin, se on edellytys sen selviytymiselle ja uudelle, upealle kasvulle seuraavana vuonna. Leikkaaminen on yksi niistä tavoista, joilla voimme aktiivisesti auttaa tätä eksoottista kasvia sopeutumaan ja kukoistamaan pohjoisessa puutarhassamme.