Cambridgekurjenpolven istutus ja lisääminen

Cambridgekurjenpolven istuttaminen ja lisääminen ovat yksinkertaisia toimenpiteitä, jotka onnistuvat helposti aloittelevaltakin puutarhurilta. Kasvin suosio perustuu sen kykyyn sopeutua nopeasti uuteen kasvupaikkaan ja levitä tehokkaasti muodostaen kauniin, peittävän kasvuston. Onnistuneen istutuksen perusta luodaan huolellisella kasvupaikan valinnalla ja maan valmistelulla, jotka takaavat kasville parhaat mahdolliset edellytykset juurtumiselle ja kasvulle. Oikein istutettuna cambridgekurjenpolvi vakiinnuttaa asemansa nopeasti ja alkaa levitä jo ensimmäisen kasvukauden aikana, mikä tekee siitä erinomaisen valinnan esimerkiksi uusien istutusalueiden nopeaan perustamiseen.

Ennen istutuksen aloittamista on ensiarvoisen tärkeää valmistella kasvualue huolellisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä alueen puhdistamista monivuotisista rikkakasveista, kuten juolavehnästä tai voikukista, joiden poistaminen tiheästä kurjenpolvikasvustosta on myöhemmin työlästä. Maan kääntäminen ja parantaminen kompostilla tai muulla orgaanisella aineksella parantaa sen rakennetta, ilmavuutta ja ravinnetilannetta. Jos maa on erityisen tiivistä savimaata, hiekan lisääminen auttaa parantamaan sen vedenläpäisykykyä, mikä on kriittistä cambridgekurjenpolven juuriston hyvinvoinnille.

Paras istutusaika cambridgekurjenpolvelle on joko keväällä tai syksyllä, kun maa on kostea ja viileä. Kevätistutus antaa kasville koko kesän aikaa juurtua ja vahvistua ennen talven tuloa. Syysistutus taas hyödyntää syyssateita ja antaa kasville etumatkaa seuraavaa kevättä varten. Kuuminta keskikesän aikaa kannattaa välttää, sillä silloin haihtuminen on voimakasta ja taimien juurtuminen vaatii huomattavasti enemmän kastelua ja huolenpitoa. Astiataimia voi kuitenkin istuttaa periaatteessa koko kasvukauden ajan, kunhan kastelusta huolehditaan.

Istutussyvyyden kanssa on oltava tarkkana. Taimi tulee istuttaa samaan syvyyteen, jossa se on kasvanut taimiruukussa. Liian syvälle istuttaminen voi haudata kasvin kasvusilmut ja hidastaa sen kasvuunlähtöä tai jopa aiheuttaa mätänemistä. Istutuskuopan tulisi olla riittävän suuri, jotta juuripaakku mahtuu sinne vaivattomasti. Taimet asetetaan kuoppiin, jotka täytetään mullalla, ja lopuksi multa tiivistetään kevyesti taimen ympäriltä ja kastellaan runsaalla vedellä, jotta juuristo saa hyvän kosketuksen ympäröivään maahan.

Istutustiheys ja sijoittelu

Oikea istutustiheys on avainasemassa, kun tavoitteena on luoda nopeasti yhtenäinen ja peittävä maanpeite. Cambridgekurjenpolvelle suositeltu istutusetäisyys on noin 30-40 senttimetriä taimien välillä. Tällä etäisyydellä istutetut taimet kasvavat yleensä yhteen jo yhden tai kahden kasvukauden aikana, muodostaen tiheän maton, joka estää tehokkaasti rikkakasvien kasvua. Liian tiheä istutus voi johtaa kilpailuun vedestä ja ravinteista, mikä ei ole tarpeen, sillä kasvi leviää tehokkaasti itsestään.

Sijoittelussa kannattaa ottaa huomioon kasvin luontainen leviämistapa. Cambridgekurjenpolvi leviää maanalaisten rönsyjen avulla, joten se täyttää sille annetun tilan tehokkaasti. Se on erinomainen valinta istutusalueiden reunoille, missä se voi pehmentää rajoja ja pursuta kauniisti esimerkiksi polkujen tai reunakivien yli. Sitä voidaan käyttää myös suurten pensaiden ja puiden alla, missä se muodostaa elävän, vihreän kerroksen ja vähentää kitkemistarvetta.

Kun suunnittelet istutusaluetta, mieti kokonaisuutta ja sitä, miten cambridgekurjenpolvi sopii yhteen muiden kasvien kanssa. Sen hienojakoinen, raikkaanvihreä lehdistö luo kauniin taustan esimerkiksi korkeammille perennoille, kuten kuunliljoille tai syysleimuille. Se sopii hyvin myös havukasvien tai pienten koristepensaiden seuraan, tuoden istutukseen pehmeyttä ja kerroksellisuutta. Sen monikäyttöisyys tekee siitä luotettavan peruskasvin monenlaisiin puutarhatyyleihin.

Koska kasvi on pitkäikäinen ja leviää vuosi vuodelta, sen tulevaa kokoa ei kannata aliarvioida. Vaikka aluksi istutusalue saattaa näyttää harvalta, on parempi antaa kasveille tilaa kasvaa kuin istuttaa ne liian ahtaasti. Jos haluat nopeammin peittävän tuloksen, voit istuttaa taimet hieman tiheämpään, esimerkiksi 25 senttimetrin välein, mutta varaudu siihen, että kasvustoa saattaa joutua myöhemmin jakamaan ja harventamaan.

Lisääminen jakamalla

Jakaminen on helpoin, nopein ja varmin tapa lisätä cambridgekurjenpolvea. Se on myös hyvä keino nuorentaa vanhoja, ränsistyneitä tai liian suuriksi kasvaneita kasvustoja. Paras aika jakamiselle on joko aikaisin keväällä, juuri kun uusi kasvu alkaa, tai syksyllä kasvukauden päätyttyä. Näin jaetut taimet ehtivät juurtua kunnolla ennen kesän helteitä tai talven pakkasia.

Itse jakaminen on yksinkertainen toimenpide. Koko kasvi tai osa siitä nostetaan maasta varovasti lapiolla tai talikolla yrittäen säilyttää mahdollisimman paljon juuristoa ehjänä. Suuri juuripaakku voidaan sitten jakaa pienempiin osiin terävällä lapiolla, puukolla tai repimällä käsin. Jokaisessa jaetussa osassa tulee olla sekä juuria että muutamia terveitä kasvusilmuja tai lehtiruusukkeita, jotta se pystyy jatkamaan kasvuaan.

Ennen uusien taimien istuttamista on hyvä poistaa niistä kaikki kuolleet tai vahingoittuneet osat. Myös liian pitkiä juuria voi hieman typistää, mikä kannustaa uusien hiusjuurien kasvuun. Jakotaimet istutetaan välittömästi uuteen, hyvin valmisteltuun kasvupaikkaan samaan syvyyteen kuin aiemmin. Istutuksen jälkeen taimia kastellaan runsaasti, jotta juuristo saa hyvän maakontaktin ja juurtuminen pääsee vauhtiin.

Jakotaimien hoito istutuksen jälkeen on tärkeää niiden nopean elpymisen kannalta. Erityisesti ensimmäisten viikkojen aikana on huolehdittava säännöllisestä kastelusta, kunnes uutta kasvua alkaa selvästi näkyä. Tämä varmistaa, että taimet eivät pääse kuivumaan ja että juurtuminen onnistuu. Jakamalla lisätyt kasvit ovat perimältään täysin identtisiä emokasvin kanssa, joten tämä on varma tapa säilyttää halutun lajikkeen ominaisuudet.

Lisääminen pistokkaista

Cambridgekurjenpolvea voidaan lisätä myös juuripistokkaista, vaikka jakaminen onkin yleisempi ja nopeampi tapa. Juuripistokkaiden ottaminen on hyvä vaihtoehto erityisesti silloin, kun halutaan tuottaa suuri määrä uusia taimia pienestä määrästä emokasvimateriaalia. Paras aika juuripistokkaiden ottamiseen on myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä, kun kasvi on lepotilassa. Tällöin juuriin on varastoitunut eniten kasvuenergiaa.

Toimenpide aloitetaan kaivamalla emokasvin ympäriltä varovasti esiin terveitä, lyijykynän paksuisia juuria. Juurista leikataan terävällä veitsellä noin 5-10 senttimetrin mittaisia pätkiä. On tärkeää pitää mielessä, kumpi pää juurenpalasta on ollut lähempänä kasvin keskustaa, sillä pistokkaat istutetaan maahan oikein päin. Pieni viisto leikkaus alapäähän ja suora leikkaus yläpäähän auttaa muistamaan oikean suunnan.

Valmistellut juuripistokkaat istutetaan laatikkoon tai ruukkuihin, jotka on täytetty hiekan ja turpeen seoksella. Pistokkaat voidaan asettaa joko pystyyn, niin että yläpää on juuri ja juuri mullan pinnan tasalla, tai lappeelleen mullan päälle ja peittää ohuella multakerroksella. Istutuksen jälkeen multa kastellaan kevyesti ja laatikko sijoitetaan viileään, valoisaan paikkaan, esimerkiksi viileään kasvihuoneeseen tai lavakaulukseen.

Mullan on pysyttävä tasaisen kosteana, mutta ei märkänä, itämisen ajan. Muutamien viikkojen tai kuukausien kuluessa juuripistokkaista alkaa kasvaa uusia versoja ja lehtiä. Kun taimet ovat kasvattaneet riittävän vahvan juuriston ja muutaman lehden, ne voidaan koulia omiin ruukkuihinsa ja istuttaa lopulliselle kasvupaikalleen, kun hallanvaara on ohi. Tämä menetelmä vaatii hieman enemmän kärsivällisyyttä kuin jakaminen, mutta on palkitseva tapa lisätä kasvia.

Siemenlisäys

Cambridgekurjenpolven lisääminen siemenistä on mahdollista, mutta sitä ei yleensä suositella kotipuutarhureille, jotka haluavat säilyttää tietyn lajikkeen ominaisuudet. Koska Geranium x cantabrigiense on risteymä, sen siemenistä kasvatetut jälkeläiset eivät välttämättä ole emokasvinsa kaltaisia. Siemenlisäyksessä voi syntyä vaihtelua kukkien värissä, kasvin koossa ja kasvutavassa, mikä voi olla joko mielenkiintoinen kokeilu tai pettymys, riippuen tavoitteista.

Jos kuitenkin haluat kokeilla siemenlisäystä, siemenet kerätään kasvin kypsyttyä loppukesällä. Siemenet vaativat yleensä kylmäkäsittelyn itääkseen. Tämä tarkoittaa, että niiden täytyy kokea kylmä ja kostea jakso, joka jäljittelee talven olosuhteita. Helpoin tapa on kylvää siemenet syksyllä ulos ruukkuihin tai kylvölaatikkoon, joka jätetään talveksi ulos sään armoille. Luonto hoitaa tällöin kylmäkäsittelyn.

Vaihtoehtoisesti kylmäkäsittely voidaan tehdä kontrolloidusti. Siemenet sekoitetaan kosteaan hiekkaan tai vermikuliittiin ja laitetaan muovipussiin, jota säilytetään jääkaapissa 4-6 viikon ajan. Tämän jälkeen siemenet kylvetään sisällä kylvömultaan. Kylvös pidetään kosteana ja sijoitetaan valoisaan paikkaan. Itäminen voi olla hidasta ja epätasaista, ja ensimmäiset sirkkalehdet ilmestyvät usein vasta useiden viikkojen kuluttua.

Kun taimet ovat kasvaneet riittävän suuriksi käsiteltäviksi, ne koulitaan omiin pieniin ruukkuihinsa. Taimia kasvatetaan suojatussa paikassa, kunnes ne ovat riittävän vahvoja istutettavaksi ulos lopulliselle kasvupaikalleen. On tärkeää muistaa, että siemenestä kasvatetut taimet kukkivat yleensä vasta toisena tai kolmantena vuotenaan. Tämä menetelmä onkin lähinnä kokeilunhaluisille ja kärsivällisille puutarhureille.