Bakopa on erittäin nopeakasvuinen ja runsaskukkainen kasvi, mikä tarkoittaa, että se kuluttaa paljon ravinteita ylläpitääkseen rehevää kasvuaan ja jatkuvaa kukintaansa. Säännöllinen ja tasapainoinen lannoitus onkin kastelun ohella tärkein yksittäinen hoitotoimenpide, joka takaa kasvin hyvinvoinnin ja upean ulkonäön koko kesän ajan. Ilman riittävää ravinteiden saantia bakopan kasvu tyrehtyy, lehdet alkavat kellastua ja kukinta hiipuu tai lakkaa kokonaan. Oikeanlainen lannoitusohjelma, joka tarjoaa kasville kaikki tarvittavat pää- ja hivenravinteet oikeassa suhteessa, on avain menestykseen. Tämä artikkeli käsittelee kattavasti bakopan ravinnetarpeita ja antaa käytännön ohjeita tehokkaaseen lannoitukseen.
Lannoitus on hyvä aloittaa noin kahden tai kolmen viikon kuluttua istutuksesta. Tämä antaa kasville aikaa juurtua uuteen kasvualustaansa rauhassa. Useimmat kaupasta ostetut kukkamullat sisältävät aloituslannoituksen, joka riittää kasvin alkuvaiheen tarpeisiin. Kun tämä alkulannoitus on kulutettu loppuun, on säännöllisen lisälannoituksen aika. Lannoitusta jatketaan tasaisesti läpi koko kasvukauden, tyypillisesti elokuun loppuun tai syyskuun alkuun saakka. Kasvun hidastuessa ja valon määrän vähentyessä syksyllä myös ravinteiden tarve vähenee, jolloin lannoitusta voidaan vähentää tai se voidaan lopettaa kokonaan.
Bakopa hyötyy eniten moniravinteisesta lannoitteesta, joka sisältää tasapainoisessa suhteessa kaikkia pääravinteita: typpeä (N), fosforia (P) ja kaliumia (K). Typpi on elintärkeää lehtien ja versojen kasvulle, ja se takaa kasvin rehevän vihreän värin. Fosfori on avainasemassa juuriston kehityksessä sekä kukkien ja siementen muodostumisessa. Kalium puolestaan parantaa kasvin yleiskuntoa, stressinsietokykyä ja vastustuskykyä tauteja vastaan sekä edistää osaltaan myös kukintaa. Näiden pääravinteiden lisäksi bakopa tarvitsee pienempiä määriä hivenravinteita, kuten rautaa, magnesiumia, mangaania ja booria, jotka ovat välttämättömiä monille kasvin elintoiminnoille.
Yleisin oire ravinteiden puutteesta on lehtien kellastuminen. Jos vanhemmat, alemmat lehdet kellastuvat, kyseessä on usein typen puute. Jos taas nuoret, uusimmat lehdet kellastuvat, mutta lehtisuonet pysyvät vihreinä, on syynä todennäköisesti raudanpuute. Heikko kukinta voi viitata fosforin tai kaliumin puutteeseen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että lehtien kellastuminen voi johtua myös liikakastelusta. Siksi on aina tärkeää tarkistaa mullan kosteus ennen kuin tekee johtopäätöksiä ravinnetilanteesta ja lisää lannoitusta.
Lannoitetyypit ja niiden käyttö
Markkinoilla on laaja valikoima erilaisia lannoitteita, jotka soveltuvat bakopalle. Yleisin ja usein myös tehokkain vaihtoehto on kasteluveteen sekoitettava nestemäinen lannoite. Kukkiville kesäkukille tarkoitetut täyslannoitteet sisältävät yleensä sopivassa suhteessa kaikkia tarvittavia ravinteita. Nestemäiset lannoitteet ovat nopeavaikutteisia, sillä ravinteet ovat kasvin heti hyödynnettävissä. Yleinen suositus on antaa lannoitetta joka toisella tai kolmannella kastelukerralla pakkauksen ohjeen mukaan. Vaihtoehtoisesti voi käyttää laimeampaa liuosta jokaisella kastelukerralla, mikä takaa erittäin tasaisen ravinteiden saannin.
Toinen kätevä vaihtoehto ovat pitkävaikutteiset lannoitteet, joita on saatavilla esimerkiksi rakeina, puikkoina tai tabletteina. Nämä lannoitteet sekoitetaan multaan istutuksen yhteydessä tai painetaan multaan myöhemmin kasvukaudella. Ne liukenevat hitaasti kastelun yhteydessä ja vapauttavat ravinteita tasaisesti usean kuukauden ajan. Tämä on erinomainen vaihtoehto puutarhurille, joka haluaa päästä helpommalla, sillä se vähentää jatkuvan muistamisen ja sekoittamisen tarvetta. Vaikka käytössä olisi pitkävaikutteinen lannoite, saattaa bakopa silti hyötyä ajoittaisesta nestemäisestä lisälannoituksesta, erityisesti keskikesän voimakkaimman kasvun ja kukinnan aikaan.
Orgaaniset lannoitteet, kuten komposti, kanankakka tai erilaiset kasviperäiset lannoitenesteet, ovat myös hyvä vaihtoehto bakopalle. Ne eivät ainoastaan ravitse kasvia, vaan myös parantavat mullan rakennetta ja edistävät hyödyllisten pieneliöiden toimintaa. Orgaaniset lannoitteet ovat yleensä hidasvaikutteisempia kuin synteettiset lannoitteet, sillä niiden ravinteiden tulee ensin hajota pieneliöiden toiminnan seurauksena ennen kuin ne ovat kasvin käytettävissä. Hyvin kypsynyttä kompostia voi sekoittaa multaan jo istutusvaiheessa, ja erilaisia orgaanisia lannoiteliuoksia voi käyttää kastelun yhteydessä läpi kesän.
On tärkeää noudattaa tarkasti lannoitepakkauksen annosteluohjeita. Ylilannoitus on kasville vähintään yhtä haitallista kuin ravinteiden puute. Liian voimakas lannoiteliuos voi ”polttaa” ja vaurioittaa kasvin herkkiä juuria, mikä estää veden ja ravinteiden oton. Tämä näkyy usein lehtien kärkien ja reunojen ruskettumisena ja kasvin yleisenä nuutumisena. Jos epäilet ylilannoitusta, huuhtele multa perusteellisesti runsaalla vedellä ja pidä taukoa lannoituksesta muutaman viikon ajan.
Ravinnesuhteet ja niiden merkitys
Lannoitteiden etiketissä ilmoitetaan yleensä N-P-K-arvo, joka kertoo typen, fosforin ja kaliumin prosentuaalisen osuuden. Kasvukauden alussa, kun kasvi keskittyy kasvattamaan lehtiä ja versoja, se hyötyy typpipitoisemmasta lannoitteesta. Typen (N) runsas saanti takaa rehevän ja tuuhean kasvuston. Liiallinen typpi voi kuitenkin johtaa siihen, että kasvi panostaa liiaksi lehtien kasvuun kukinnan kustannuksella. Jos bakopasi näyttää hyvinvoivalta ja tummanvihreältä, mutta kukkii laiskasti, syynä voi olla liika typpi.
Kun kasvi on saavuttanut hyvän koon ja on aika keskittyä kukintaan, kannattaa siirtyä lannoitteeseen, jossa on korkeampi fosforin (P) ja kaliumin (K) pitoisuus suhteessa typpeen. Fosfori on erityisen tärkeää kukkanuppujen muodostumiselle ja energian siirrolle kasvin sisällä. Kalium puolestaan tukee kukinnan laatua ja kestävyyttä sekä parantaa kasvin yleistä elinvoimaisuutta. Monet kukkiville kasveille tarkoitetut ”kukintalannoitteet” on suunniteltu juuri tällä periaatteella, ja ne ovat erinomainen valinta bakopalle keskikesällä.
Hivenravinteet, vaikka niitä tarvitaankin vain pieniä määriä, ovat elintärkeitä. Esimerkiksi raudanpuute on melko yleinen ongelma ruukuissa kasvatettavilla kasveilla. Se ilmenee tyypillisesti nuorimpien lehtien kellastumisena (kloroosi), kun taas lehtisuonet säilyvät vihreinä. Tämä johtuu usein siitä, että mullan pH-arvo on liian korkea (emäksinen), mikä estää raudan liukenemisen kasvin käyttöön sopivaan muotoon. Raudanpuutetta voi korjata käyttämällä erityistä hivenravinneliuosta tai rautakelaattia sisältävää lannoitetta.
Magnesiumin puute voi myös aiheuttaa lehtien kellastumista, mutta se alkaa tyypillisesti vanhemmista lehdistä ja ilmenee usein lehtisuonten välisten alueiden kellastumisena tai punertumisena. Useimmat laadukkaat täyslannoitteet sisältävät riittävän määrän kaikkia tarvittavia hivenravinteita. Jos käytät yksinkertaisempia lannoitteita tai epäilet hivenravinteiden puutosta, merileväuute on erinomainen luonnonmukainen lisä, joka sisältää runsaasti erilaisia hivenravinteita ja edistää kasvin yleistä hyvinvointia.
Lannoitus ja kastelu
Lannoitus ja kastelu kulkevat käsi kädessä. Ravinteet voidaan antaa kasville ainoastaan veden mukana. Siksi on tärkeää, että lannoitetta annetaan vain silloin, kun kasvi joka tapauksessa tarvitsee kastelua. Älä koskaan anna lannoitetta täysin kuivaan multaan. Kuivat juuret ovat herkkiä, ja väkevä lannoiteliuos voi vaurioittaa niitä vakavasti. Jos multa on päässyt kuivumaan rutikuivaksi, kastele se ensin pienellä määrällä puhdasta vettä. Odota hetki, että kosteus ehtii imeytyä, ja anna lannoitevesi vasta sen jälkeen.
Runsas kastelu, joka on bakopalle tyypillistä, huuhtoo ravinteita pois mullasta. Tämä on erityisen merkittävä tekijä pienissä amppeleissa ja parvekelaatikoissa, joissa multatila on rajallinen ja kastelu on lähes päivittäistä. Tämän vuoksi säännöllinen lannoitus on niin tärkeää – ilman jatkuvaa ravinteiden lisäystä multa köyhtyisi nopeasti. Jatkuvatoimiset lannoitteet, jotka vapauttavat ravinteita hitaasti, ovat tässä suhteessa erityisen hyödyllisiä, sillä ne kompensoivat ravinteiden huuhtoutumista.
Sateisina kausina lannoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jatkuvat sateet voivat huuhdella vesiliukoiset ravinteet mullasta erittäin tehokkaasti, mikä voi johtaa nopeasti ravinteiden puutostiloihin. Vaikka kasteluntarve olisikin vähäinen, voi kasvi silti tarvita lannoitusta. Tällöin kannattaa odottaa sateiden välistä hetkeä ja antaa kasville normaali lannoiteliuos. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää lehtilannoitteita, jotka suihkutetaan suoraan kasvin lehdille ja jotka imeytyvät nopeasti kasvin käyttöön.
Kasvukauden loppupuolella, syksyn lähestyessä, lannoitusta aletaan vähentää. Päivien lyhentyessä ja ilmojen viiletessä kasvin kasvu hidastuu, ja sen myötä myös ravinteiden tarve pienenee. Liiallinen lannoitus myöhään syksyllä voi tuottaa heikkoa, pakkaselle altista kasvua ja haitata kasvin valmistautumista lepokaudelle, jos sitä yritetään talvettaa. Lannoitus kannattaa lopettaa yleensä syyskuun alussa, mutta jatkaa normaalia kastelua niin kauan kuin kasvi on kasvussa.
Erityishuomioita
Jos käytät istutuksessa pitkävaikutteista lannoitetta, muista tarkistaa sen vaikutusaika pakkauksesta. Useimpien lannoitteiden teho kestää noin 3-4 kuukautta. Jos istutat kasvit toukokuun lopussa, lannoitteen vaikutus saattaa alkaa hiipua elo-syyskuussa. Tässä vaiheessa voi olla tarpeen antaa lisälannoitusta nestemäisessä muodossa, jotta kukinta jatkuu runsaana syksyyn saakka. Tarkkaile kasvin ulkonäköä; se on paras mittari ravinnetarpeelle.
Uudet, modernit bakopa-lajikkeet on jalostettu olemaan erityisen runsaskukkaisia ja jatkuvakukintaisia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että niiden ravinnetarve on usein suurempi kuin vanhempien lajikkeiden. Erityisesti suurissa amppeleissa, joissa on monta tainta, ravinteiden kulutus voi olla valtavaa. Älä siis epäröi lannoittaa säännöllisesti ja riittävästi, kunhan noudatat annosteluohjeita. Hyvin ravittu kasvi on myös kestävämpi tuholaisia ja tauteja vastaan.
Jos kasvatat bakopaa yhdistelmäistutuksissa muiden kesäkukkien kanssa, on tärkeää, että lannoitusohjelma sopii kaikille istutuksen kasveille. Onneksi useimmilla suosituilla kesäkukilla, kuten petunioilla, pelargoneilla ja lobelioilla, on hyvin samankaltainen ravinnetarve kuin bakopalla. Kukkiville kasveille tarkoitettu yleislannoite sopii yleensä hyvin koko ryhmälle. Varmista kuitenkin, että kaikilla kasveilla on samankaltaiset vaatimukset, jotta vältät ongelmia.
Muista, että lannoitus ei ole ihmelääke, joka korjaa kaikkia ongelmia. Se on vain yksi osa onnistunutta kasvinhoitoa. Jos kasvi kärsii esimerkiksi valon puutteesta, vääränlaisesta kastelusta tai huonosta kasvualustasta, pelkkä lannoituksen lisääminen ei ratkaise ongelmaa ja voi jopa pahentaa sitä. Varmista siis ensin, että perusolosuhteet – valo, vesi ja kasvualusta – ovat kunnossa. Kun nämä tekijät ovat tasapainossa, oikeanlainen lannoitus pääsee oikeuksiinsa ja takaa upean ja kestävän kukkaloiston.
📷: Deavmi, CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons
