Arabianjasmiinin onnistunut talvehtiminen on ratkaisevan tärkeää sen pitkäikäisyyden ja seuraavan kesän runsaan kukinnan kannalta, erityisesti pohjoisilla leveysasteilla, joilla se ei selviä ulkona talven yli. Koska kyseessä on trooppinen kasvi, se ei siedä pakkasta lainkaan, ja jo muutaman asteen lämpötila voi olla sille kohtalokas. Oikeaoppinen talvehtiminen ei ainoastaan suojaa kasvia kylmältä, vaan tarjoaa sille myös tarpeellisen lepojakson, joka on edellytys uusien kukkanuppujen muodostumiselle. Tämä prosessi vaatii suunnittelua ja hoitotoimenpiteiden mukauttamista talven olosuhteisiin, mutta palkitsee vaivannäön keväällä heräävällä, elinvoimaisella kasvilla.
Valmistautuminen talveen alkaa jo syksyllä, hyvissä ajoin ennen ensimmäisten yöpakkasten uhkaa. Kun yölämpötilat alkavat laskea säännöllisesti alle 10 asteen, on aika siirtää arabianjasmiini sisätiloihin. Ennen sisälle tuomista on erittäin tärkeää tarkastaa kasvi huolellisesti mahdollisten tuholaisten varalta. Kesän ulkona viettänyt kasvi on saattanut kerätä mukaansa kirvoja, punkkeja tai muita ei-toivottuja vieraita, jotka voivat lisääntyä nopeasti lämpimissä ja kuivissa sisäolosuhteissa.
Kasvi kannattaa suihkuttaa perusteellisesti vedellä ja tarvittaessa käsitellä ennaltaehkäisevästi mäntysuopaliuoksella tai neem-öljyllä. Tämä on myös hyvä hetki leikata kasvista pois kaikki kuolleet tai vahingoittuneet oksat sekä hieman siistiä sen muotoa. Voimakkaampaa leikkaamista ei kuitenkaan kannata tehdä tässä vaiheessa, vaan se on parempi jättää kevääseen. Syksyllä myös lannoitus lopetetaan ja kastelua vähennetään asteittain, jotta kasvi ymmärtää valmistautua tulevaan lepokaudelle.
Oikean talvehtimispaikan valinta on onnistumisen kannalta kriittinen. Ihanteellinen paikka on valoisa ja viileä. Lämpötilan tulisi olla noin 10–15 celsiusastetta. Liian lämmin ja pimeä paikka on huonoin mahdollinen yhdistelmä, sillä se kannustaa kasvia tuottamaan heikkoa ja honteloa ”hätäkasvua”, joka kuluttaa sen energiavarastoja ja altistaa sen tuholaisille. Hyviä paikkoja voivat olla esimerkiksi viileä, valoisa kuisti, autotalli jossa on ikkuna, tai vähän lämmitetty huone.
Jos viileää ja valoisaa tilaa ei ole saatavilla, on valittava kahdesta vaihtoehdosta pienempi paha. Jos paikka on lämmin, kuten normaali huoneenlämpö, sen on oltava mahdollisimman valoisa. Tällöin eteläikkuna tai lisävalaistus kasvivalon avulla on lähes välttämätöntä. Jos taas paikka on viileä mutta hämärä, kasvi sietää pimeyttä paremmin, kunhan se pidetään riittävän kuivana. Tärkeintä on välttää lämmönlähteiden, kuten pattereiden, välitöntä läheisyyttä, sillä ne kuivattavat ilmaa ja kasvia voimakkaasti.
Lisää artikkeleita tästä aiheesta
Hoito lepokauden aikana
Talven lepokaudella arabianjasmiinin hoitorutiinit muuttuvat täysin. Tärkein muutos koskee kastelua, jota on vähennettävä radikaalisti. Koska kasvi ei kasva aktiivisesti ja haihduttaminen on vähäistä viileässä, sen vedentarve on minimaalinen. Mullan tulee antaa kuivua kunnolla kastelukertojen välillä. Sormituntuma on paras mittari: kastele vasta, kun multa tuntuu kuivalta usean senttimetrin syvyydeltä. Ylikastelu talvella on varmin tapa tappaa kasvi, sillä se johtaa nopeasti juurimätään.
Lannoitus on lopetettava kokonaan talveksi. Kasvi ei pysty hyödyntämään ravinteita lepotilassa, ja lannoitteiden lisääminen multaan vain kerryttää haitallisia suoloja, jotka voivat vahingoittaa juuristoa. Lannoitus aloitetaan uudelleen vasta keväällä, kun kasvi selvästi osoittaa uuden kasvun merkkejä. Tämä tapahtuu yleensä helmi-maaliskuussa, kun valon määrä lisääntyy.
Vaikka kasvi on lepotilassa, sitä ei pidä unohtaa kokonaan. Sitä on hyvä tarkkailla säännöllisesti, noin kerran viikossa tai kahdessa. Tarkista mullan kosteus ja katso, ettei kasviin ole ilmestynyt tuholaisia. Erityisesti kuivassa huoneilmassa talvehtivaan kasviin voi helposti iskeä kehrääjäpunkit tai villakilpikirvat. Säännöllinen tarkkailu auttaa havaitsemaan ongelmat ajoissa, jolloin ne on helpompi torjua.
On täysin normaalia, että arabianjasmiini pudottaa osan lehdistään talven aikana, varsinkin jos se on viileässä ja hämärässä paikassa. Tämä on kasvin luonnollinen tapa säästää energiaa. Älä siis huolestu, jos kasvi näyttää hieman ränsistyneeltä talven loppupuolella. Niin kauan kuin varret ovat elossa ja kimmoisat, kasvi on kunnossa ja se kasvattaa uudet lehdet taas keväällä.
Lisää artikkeleita tästä aiheesta
Valon merkitys talvella
Valo on yksi haastavimmista tekijöistä talvehtimisen aikana pohjoisessa. Vaikka kasvi on lepotilassa, se tarvitsee edelleen valoa ylläpitääkseen peruselintoimintojaan. Ihanteellisessa viileässä talvehtimispaikassa valontarve on vähäisempi, mutta täysin pimeässä kasvi ei selviä. Valoisa ikkuna, joka ei kuitenkaan ole paahteinen, on hyvä. Esimerkiksi pohjoiseen tai itään suunnattu ikkuna viileässä huoneessa voi olla sopiva.
Jos ainoa talvehtimispaikka on lämmin, kuten normaali asuinhuone, valon merkitys korostuu. Tällöin kasvi tulisi sijoittaa mahdollisimman valoisalle paikalle, kuten eteläikkunalle. Talvella aurinko paistaa matalalta eikä ole yhtä voimakas kuin kesällä, joten suoran auringonvalon riski polttaa lehtiä on pienempi. Riittämätön valo lämpimässä saa kasvin venymään ja tuottamaan heikkoja, vaaleanvihreitä versoja.
Kasvivalaisimen käyttö voi olla erinomainen ratkaisu, jos luonnonvaloa on niukasti. Nykyaikaiset LED-kasvivalot ovat energiatehokkaita ja tuottavat kasville sopivaa valon spektriä. Valaisin tulisi sijoittaa riittävän lähelle kasvia, noin 30–60 senttimetrin etäisyydelle, ja sen tulisi olla päällä noin 10–12 tuntia vuorokaudessa. Ajastin on kätevä apuväline valaistusrytmin ylläpitämisessä. Lisävalo auttaa pitämään kasvin kompaktina ja terveenä talven yli.
Kun kevät koittaa ja päivät pitenevät, luonnonvalon määrä lisääntyy nopeasti. Tämä on signaali kasville aloittaa uusi kasvukausi. Jos olet käyttänyt kasvivaloa, voit alkaa vähentää sen käyttöä vähitellen. Kasvin siirtäminen valoisampaan paikkaan voi myös auttaa sitä heräämään talvilevosta. Muista kuitenkin, että äkilliset muutokset valaistuksessa voivat olla stressaavia, joten kaikki siirtymät on hyvä tehdä asteittain.
Kevääseen valmistautuminen ja ulos siirtäminen
Kun päivät alkavat pidentyä ja voimistua helmi-maaliskuussa, arabianjasmiini alkaa heräillä talvilevoltaan. Tällöin voit nähdä uusia, pieniä lehtien alkuja tai silmuja ilmestyvän versoihin. Tämä on merkki siitä, että on aika alkaa vähitellen lisätä kastelua. Älä kuitenkaan lisää veden määrää kerralla, vaan tee se asteittain kasvin kasvuvauhdin mukaan. Myös lannoitus voidaan aloittaa uudelleen, aluksi hyvin miedolla liuoksella noin kerran kuukaudessa.
Kevät on myös paras aika tehdä kasville tarvittavat leikkaukset. Poista kaikki talven aikana kuivuneet tai heikot oksat. Voit myös leikata kasvia voimakkaammin muotoon tai tuuheuden lisäämiseksi. Leikkaaminen kannustaa kasvia haarautumaan ja tuottamaan uusia, kukkivia versoja. Tämä on myös hyvä aika vaihtaa multa ja tarvittaessa siirtää kasvi hieman suurempaan ruukkuun, jos vanha on käynyt ahtaaksi.
Ennen kasvin siirtämistä takaisin ulos kesäksi on ehdottoman tärkeää karaista se. Sisällä talvehtinut kasvi on tottunut tasaisiin lämpötiloihin ja vähäisempään UV-säteilyyn, ja äkillinen siirto ulos voi aiheuttaa sille shokin, joka polttaa lehdet ja vahingoittaa kasvia. Karaisu aloitetaan, kun yöpakkaset ovat varmasti ohi ja päivälämpötilat ovat jatkuvasti yli 15 astetta.
Karaisuprosessi kestää noin yhdestä kahteen viikkoa. Aloita viemällä kasvi ulos varjoisaan ja tuulensuojaisaan paikkaan vain pariksi tunniksi ensimmäisenä päivänä. Lisää ulkoiluaikaa ja auringolle altistumista vähitellen joka päivä. Siirrä kasvia pikkuhiljaa yhä aurinkoisempaan paikkaan. Kun kasvi on tottunut olemaan ulkona koko päivän, sen voi jättää ulos myös yöksi, kunhan lämpötila ei laske alle 10 asteen. Huolellinen karaisu takaa sujuvan siirtymän ja terveen kasvun koko kesäksi.
