Amarylliksen eli ritarinkukan talvetus on olennainen osa sen vuosittaista elinkaarta ja avain onnistuneeseen uudelleenkukintaan. Moni kasvattaja pettyy, kun kerran upeasti kukkinut kasvi ei seuraavana vuonna tee muuta kuin lehtiä. Syy tähän on lähes aina puuttuva tai väärin toteutettu lepojakso. Luonnossa amaryllis kasvaa alueilla, joilla on selkeä kuiva kausi, joka pakottaa kasvin lepotilaan. Kotioloissa meidän on jäljiteltävä tätä luonnollista sykliä tarjoamalla kasville viileä, kuiva ja pimeä lepojakso. Tämä talvetus, tai oikeammin lepokausi, on signaali, joka käynnistää sipulin sisällä prosessit uusien kukkasilmujen kehittämiseksi.
Talvetusprojekti alkaa loppukesällä, yleensä elo-syyskuussa, kun amaryllis on kasvattanut lehtiä ja kerännyt energiaa koko kevään ja kesän ajan. Tämä on vaihe, jossa kasvin aktiivinen kasvukausi päätetään hallitusti. Ensimmäinen toimenpide on lopettaa lannoittaminen kokonaan. Tämän jälkeen aloitetaan kastelun asteittainen vähentäminen usean viikon aikana. Tämä kuivuminen viestii kasville, että sen on aika valmistautua lepoon. Lehtien kellastuminen ja lakastuminen on toivottu ja luonnollinen osa tätä prosessia.
Kun lehdet ovat täysin kuihtuneet, ne voidaan leikata pois noin parin sentin päästä sipulin kaulasta. Tässä vaiheessa sipuli on valmis siirrettäväksi lepopaikkaansa. Sipulin voi talvettaa joko ruukussaan kuivassa mullassa tai sen voi nostaa mullasta ylös. Jos nostat sipulin ylös, puhdista se varovasti mullasta ja tarkista sen kunto. Poista kuolleet juuret, mutta jätä terveet paikoilleen. Ylös nostettu sipuli säilytetään esimerkiksi paperipussissa tai laatikossa, joka on täytetty kuivalla turpeella tai sanomalehtisilpulla.
Ihanteellinen lepopaikka on viileä, pimeä ja kuiva. Lämpötilan tulisi olla noin 10–15 celsiusastetta. Liian lämmin paikka voi estää kukkasilmujen muodostumisen, ja liian kylmä tai kostea paikka voi aiheuttaa sipulin mätänemisen. Hyviä paikkoja ovat esimerkiksi kellari, viileä autotalli tai jopa jääkaapin vihanneslaatikko, kunhan sipuli on suojattu kuivumiselta. Lepokauden tulisi kestää vähintään 8–12 viikkoa. Tänä aikana sipulia ei kastella lainkaan.
Miksi lepokausi on välttämätön?
Lepokausi on amaryllikselle elintärkeä, koska se jäljittelee kasvin luontaisen elinympäristön olosuhteita. Useimmat Hippeastrum-suvun lajit ovat kotoisin Etelä- ja Keski-Amerikasta, alueilta, joilla vuodenaikojen vaihteluun kuuluu selkeä kuiva kausi. Tämä kuiva kausi pakottaa kasvin vetäytymään lepotilaan maanalaiseen sipuliinsa selviytyäkseen epäsuotuisista olosuhteista. Kun sateet jälleen alkavat, sipuli herää uuteen eloon ja aloittaa kukintansa. Ilman tätä lepoa kasvin sisäinen kello ei saa signaalia uuden kukinnan aloittamiseen.
Fysiologisella tasolla lepokauden aikana sipulissa tapahtuu monimutkaisia hormonaalisia muutoksia. Viileä ja kuiva jakso käynnistää prosesseja, jotka johtavat kukkasilmujen erilaistumiseen ja kehittymiseen. Jos kasvia pidetään jatkuvasti lämpimässä ja kosteassa, se pysyy vegetatiivisessa tilassa, eli se keskittyy ainoastaan lehtien ja juurien kasvattamiseen. Se ei saa tarvitsemaansa ärsykettä siirtyäkseen generatiiviseen eli lisääntymisvaiheeseen, jonka näkyvä tulos on kukinta.
Lepokausi antaa sipulille myös aikaa levätä ja kypsyä. Aktiivinen kasvukausi, lehtien ylläpito ja yhteyttäminen ovat kasville raskasta työtä. Lepojakso on eräänlainen nollaus, jonka jälkeen sipulilla on jälleen voimaa ja energiaa panostaa vaativaan kukkaprosessiin. Ilman lepoa sipuli saattaa vähitellen ehtyä ja heikentyä, vaikka sitä lannoitettaisiinkin säännöllisesti. Se on olennainen osa kasvin vuosittaista rytmiä.
Monet aloittelevat kasvattajat tekevät sen virheen, että he hoitavat amaryllistä kuin mitä tahansa ympärivuotista viherkasvia. He jatkavat kastelua ja lannoitusta läpi vuoden toivoen parasta. Tämä johtaa usein pettymykseen, kun kasvi tuottaa vuodesta toiseen vain rehevän lehtiruusukkeen. Onnistunut talvetus ja lepojakson tarjoaminen onkin salaisuus, joka erottaa kertakukittajan ja vuodesta toiseen ilahduttavan harrastuksen.
Valmistelut ennen talvetusta
Onnistunut talvetus alkaa huolellisilla valmisteluilla loppukesällä ja alkusyksystä. Prosessi on asteittainen, eikä kasvia pidä pakottaa lepoon äkillisesti. Valmistelut alkavat noin 5–6 kuukautta edellisen kukinnan jälkeen, kun kasvi on ehtinyt kerätä riittävästi energiaa lehdillään. Ensimmäinen askel on lopettaa kaikki lannoitus. Tämä hidastaa aktiivista kasvua ja antaa kasville signaalin, että kasvukausi on päättymässä. Yleensä tämä ajoittuu elo-syyskuulle.
Lannoituksen lopettamisen jälkeen aloitetaan kastelun vähentäminen. Älä lopeta kastelua kerralla, vaan pidennä kasteluvälejä vähitellen usean viikon aikana. Anna mullan kuivahtaa perusteellisemmin kastelukertojen välillä. Tämä jäljittelee luonnollisen kuivan kauden alkamista. Tämän prosessin seurauksena kasvin lehdet alkavat luonnollisesti kellastua ja lakastua, alkaen yleensä alimmista lehdistä. Tämä on täysin normaali ja toivottu ilmiö.
Anna lehtien kuihtua rauhassa omaan tahtiinsa. Älä leikkaa vihreitä lehtiä pois, sillä niin kauan kuin ne ovat vihreitä, ne yhteyttävät ja siirtävät viimeisiä energiavarastoja sipuliin. Vasta kun lehdet ovat täysin keltaisia ja kuihtuneita, ne voidaan leikata pois. Leikkaa ne siististi terävillä saksilla tai veitsellä jättäen noin 2–3 senttimetrin tapin sipulin yläpuolelle. Tässä vaiheessa sipuli on valmis siirrettäväksi varsinaiseen lepopaikkaansa.
Ennen siirtoa on hyvä tarkistaa sipulin kunto. Jos aiot talvettaa sen ruukussaan, varmista, että multa on täysin kuivaa. Jos nostat sipulin ylös, puhdista se hellävaraisesti kuivasta mullasta ja tarkasta, ettei siinä ole merkkejä mätänemisestä tai tuholaisista. Pienet sivusipulit voi tässä vaiheessa irrottaa omiksi kasveikseen tai jättää emosipulin kylkeen kasvamaan. Terve ja hyvin valmisteltu sipuli on valmis siirtymään viileään ja pimeään lepopaikkaansa.
Ihanteelliset olosuhteet lepokauden aikana
Oikeanlainen säilytyspaikka on ratkaisevan tärkeä onnistuneen lepokauden kannalta. Kolme avaintekijää ovat lämpötila, valo ja kosteus. Ihanteellinen lämpötila amarylliksen lepokaudelle on viileä, noin 10–15 celsiusastetta. Tätä lämpimämpi ympäristö ei välttämättä anna tarpeeksi voimakasta signaalia kukkasilmujen muodostumiselle, ja kasvi voi jäädä lepotilaan tai herätä ennenaikaisesti. Toisaalta lämpötilan ei tulisi laskea lähelle nollaa, sillä se voi vahingoittaa sipulia.
Säilytyspaikan tulee olla pimeä. Valo on kasville signaali yhteyttämisestä ja kasvusta, joten lepokauden aikana se on minimoitava. Pimeys auttaa pitämään sipulin uinuvassa tilassa ja estää sitä lähtemästä ennenaikaiseen kasvuun. Jos täysin pimeää paikkaa ei ole saatavilla, sipulin voi peittää esimerkiksi laatikolla tai mustalla muovilla, kunhan ilmanvaihto säilyy.
Kolmas tärkeä tekijä on kuivuus. Lepokauden aikana sipulia ei kastella lainkaan. Ympäristön ilmankosteuden tulisi olla suhteellisen alhainen, jotta vältetään homeen ja mätänemisen riski. Tämän vuoksi esimerkiksi kostea maakellari ei ole paras mahdollinen paikka, ellei sipulia suojata liialta kosteudelta. Jos talvetat sipulin ruukussaan, varmista, että multa on täysin kuiva ennen varastointia. Jos säilytät sipulia irrallaan, kuiva turve, sahanpuru tai sanomalehtisilppu auttavat tasaamaan kosteutta.
Hyviä säilytyspaikkoja ovat esimerkiksi lämmittämätön autotalli, kellari, viileä varasto tai kuisti, kunhan lämpötila ei laske pakkaselle. Jopa jääkaapin vihanneslaatikko voi toimia, jos tilaa on ja lämpötila on sopiva. Muista tarkistaa sipulin kunto silloin tällöin lepokauden aikana. Jos huomaat merkkejä homeesta, pyyhi se pois ja varmista, että säilytyspaikka on riittävän kuiva. Kova ja kiinteä sipuli on merkki onnistuneesta talvetuksesta.
Kasvin herättäminen lepokauden jälkeen
Noin 8–12 viikon lepokauden jälkeen on aika herättää amaryllis uuteen kasvuun ja valmistella sitä kukintaan. Oikea ajoitus riippuu siitä, milloin haluat kasvin kukkivan. Jos tavoitteena on joulukukinta, herättely aloitetaan yleensä loka-marraskuun vaihteessa, sillä sipulilta kestää noin 6–8 viikkoa kukinnan aloittamiseen herättelystä. Prosessi on asteittainen ja vaatii malttia.
Aloita tuomalla sipuli tai ruukku lepopaikastaan takaisin huoneenlämpöön ja valoon. Jos sipuli oli irrallaan, nyt on hyvä hetki istuttaa se uudelleen. Vaihda vanha multa uuteen, ravinteikkaaseen ja hyvin vettä läpäisevään multaan. Istuta sipuli niin, että kolmasosa siitä jää mullan pinnan yläpuolelle. Jos sipuli talvehti ruukussaan, voit raaputtaa vanhaa pintamultaa pois ja lisätä tilalle uutta kompostimultaa. Tämä antaa kasville hyvän alun.
Seuraava vaihe on kastelu, joka tulee aloittaa erittäin varovasti. Anna istutuksen yhteydessä vain pieni tilkka vettä kostuttamaan multaa kevyesti. Aseta ruukku lämpimään paikkaan, esimerkiksi lattialämmityksen päälle tai lämpöpatterin lähelle. Lämpö edistää juuriston aktivoitumista ja kasvun alkamista. Älä kastele uudelleen, ennen kuin näet selviä elonmerkkejä, kuten kukkavanan tai lehtien kärjen työntyvän esiin sipulista. Liika vesi tässä vaiheessa on suurin riski ja voi mädännyttää juurettoman sipulin.
Kun kasvu on alkanut, siirrä kasvi valoisalle paikalle ja aloita säännöllinen kastelu. Veden määrää lisätään sitä mukaa, kun kasvu kiihtyy. Kääntele ruukkua säännöllisesti, jotta kukkavarsi kasvaa suoraan eikä kurkota kohti valoa. Lannoituksen voi aloittaa, kun kukkavarsi on noin 15–20 cm korkea. Näillä toimenpiteillä olet onnistuneesti saattanut amarylliksesi läpi koko vuosikierron ja voit pian nauttia sen upeasta kukinnasta uudelleen.
