Auringonvalo on elämän eliksiiri lähes kaikille kasveille, eikä japaninkirsikka ole poikkeus. Valo on yhteyttämisen, prosessin, jossa kasvi muuttaa valoenergian kemialliseksi energiaksi sokerin muodossa, välttämätön lähde. Tämä energia on polttoainetta kaikelle kasvulle, lehtien kehitykselle, juurien vahvistumiselle ja ennen kaikkea sille upealle kukkaloistolle, josta japaninkirsikka on niin kuuluisa. Riittävä valon saanti onkin yksi ehdottomasti tärkeimmistä tekijöistä, jotka määrittävät puun terveyden, elinvoiman ja kukinnan runsauden. Tämän vuoksi kasvupaikan valintaa ja valo-olosuhteiden arviointia ei voi korostaa liikaa japaninkirsikkaa istutettaessa.
Japaninkirsikan lajista ja lajikkeesta riippumatta sen perustarve on runsas auringonvalo. Ihanteellinen kasvupaikka tarjoaa vähintään kuusi, mutta mieluiten kahdeksan tai enemmän, tuntia suoraa, esteetöntä auringonpaistetta päivässä. Tämä tarkoittaa avointa ja aurinkoista sijaintia, jossa korkeat rakennukset, suuret puut tai muut varjostavat elementit eivät peitä aurinkoa suurimman osan päivästä. Erityisen tärkeää on aamupäivän aurinko, joka kuivattaa nopeasti yön jälkeisen kasteen lehdiltä ja vähentää siten sienitautien riskiä.
Täysi aurinko ei ainoastaan maksimoi yhteyttämistä, vaan se myös edistää vahvan ja tiheän latvuksen muodostumista. Valossa oksat kasvavat tanakoiksi ja kukkanuppujen muodostuminen on runsasta. Jos puu saa riittävästi valoa, sen kukinta on runsas ja tasainen koko latvuksen alueella. Riittävä valo myös parantaa kukkien väriä, tehden vaaleanpunaisista ja valkoisista sävyistä kirkkaampia ja eloisampia. Se myös vahvistaa puun yleistä vastustuskykyä tauteja ja tuholaisia vastaan.
Vaikka japaninkirsikka rakastaa aurinkoa, on syytä huomioida, että äärimmäisen kuumilla ja kuivilla alueilla iltapäivän paahtavin aurinko voi olla nuorelle tai stressaantuneelle puulle liikaa. Tällaisissa olosuhteissa paikka, jossa puu saa runsaasti aamuaurinkoa ja kevyttä, hajanaista varjoa kuumimpaan aikaan iltapäivällä, voi olla hyvä kompromissi. Suomen olosuhteissa tämä on kuitenkin harvoin ongelma, ja pääsääntöisesti mitä enemmän aurinkoa, sen parempi.
Valon puutteen seuraukset
Valon puute on yksi yleisimmistä syistä japaninkirsikan heikkoon kasvuun ja pettymyksen tuottavaan kukintaan. Kun puu ei saa tarpeeksi valoa, se yrittää kompensoida sitä kurottamalla kohti lähintä valonlähdettä. Tämä johtaa usein pitkään, honteloon ja harvaan kasvuun, jossa oksavälit ovat pitkiä ja lehdet pieniä. Puun yleisilmeestä tulee heiveröinen ja epätasapainoinen, kun se kasvaa epäsymmetrisesti valoa kohti.
Lisää artikkeleita tästä aiheesta
Kukinta kärsii dramaattisesti varjoisalla paikalla. Koska kukkien tuottaminen on kasville energeettisesti hyvin vaativaa, se säästää energiaa selviytymiseen, kun valoa on vähän. Tämän seurauksena kukkanuppuja muodostuu niukasti tai ei lainkaan. Jos kukkia tulee, ne ovat usein pieniä, haalean värisiä ja sijaitsevat vain niissä harvoissa oksankärjissä, jotka saavat edes hieman suoraa valoa. Moni puutarhuri ihmetteleekin, miksi hänen puunsa ei kuki, ja vastaus löytyy usein liian varjoisasta kasvupaikasta.
Varjoisa ja kostea ympäristö luo myös otolliset olosuhteet monille sienitaudeille. Kun lehdistö ei pääse kuivumaan kunnolla sateen tai kasteen jälkeen, taudinaiheuttajat, kuten härmä, rupi ja lehtilaikkutaudit, pääsevät helposti iskemään. Valon puutteesta kärsivä puu on jo valmiiksi stressaantunut ja heikentynyt, jolloin sen luontainen vastustuskyky on alhaisempi. Tämä tekee siitä helpon kohteen paitsi taudeille, myös erilaisille tuholaisille, jotka iskevät mieluiten heikentyneisiin yksilöihin.
Pitkällä aikavälillä jatkuva valon puute voi johtaa puun hitaaseen näivettymiseen ja lopulta jopa kuolemaan. Puu ei pysty tuottamaan tarpeeksi energiaa ylläpitääkseen elintoimintojaan, ja se alkaa karsia oksiaan, yleensä alhaalta ja varjoisimmasta osasta alkaen. Jos huomaat, että japaninkirsikkasi kärsii selvästi valon puutteesta, ainoa todellinen ratkaisu on siirtää se aurinkoisempaan paikkaan. Tämä on parasta tehdä puun lepokauden aikana syksyllä tai aikaisin keväällä.
Ihanteellisen paikan löytäminen puutarhasta
Ennen japaninkirsikan istuttamista on tärkeää tarkkailla omaa puutarhaa ja sen valo-olosuhteita eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Paikka, joka on täydessä auringossa keskikesällä, saattaa olla yllättävän varjoinen keväällä ja syksyllä, kun aurinko on matalammalla. Huomioi suurten puiden, rakennusten, aitojen ja pensaiden heittämät varjot. Muista, että nuori puu saattaa aluksi saada riittävästi valoa, mutta ympärillä kasvavat kasvit voivat vuosien saatossa varjostaa sen.
Lisää artikkeleita tästä aiheesta
Ihanteellinen paikka japaninkirsikalle on usein pihan etelän tai lännen puoleinen sivu, jossa se saa eniten suoraa auringonvaloa päivän aikana. Itäinen sivu, joka saa runsaasti aamuaurinkoa, on myös hyvä vaihtoehto. Vältä pohjoispuolta, joka on lähes aina liian varjoinen. Mieti myös puun lopullista kokoa ja varmista, että sillä on riittävästi tilaa kasvaa leveyttä ja korkeutta ilman, että se joutuu puristuksiin tai varjoon.
Jos puutarhasi on yleisesti ottaen varjoinen, älä lannistu täysin. On olemassa joitakin koristekirsikkalajeja ja -lajikkeita, jotka sietävät hieman enemmän varjoa kuin toiset, vaikka nekään eivät kukoista syvässä varjossa. Esimerkiksi jotkin sargentiininkirsikan (Prunus sargentii) muodot voivat pärjätä puolivarjossa, vaikka niiden kukinta ei olekaan yhtä runsasta kuin täydessä auringossa. Tee lajikekohtaista tutkimusta ja kysy neuvoa paikalliselta taimistolta.
Joskus valo-olosuhteita voi parantaa myös olemassa olevassa puutarhassa. Suurten puiden oksien harventaminen tai alimpien oksien poistaminen voi päästää huomattavasti enemmän valoa alemmille tasoille. Tätä kutsutaan latvuksen nostamiseksi tai harventamiseksi. Myös suurten, varjostavien pensaiden siirtäminen tai leikkaaminen voi avata uusia aurinkoisia istutuspaikkoja. Pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus valon määrään.
Valon merkitys eri kasvuvaiheissa
Nuorelle, vastaistutetulle puulle valo on elintärkeää juurtumisen ja vahvan perusrakenteen kehittymisen kannalta. Riittävä yhteyttäminen tuottaa energiaa, jota nuori puu tarvitsee kasvattaakseen laajan ja terveen juuriston. Vahva juuristo puolestaan tekee puusta vakaamman ja paremmin kykenevän hankkimaan vettä ja ravinteita, mikä luo perustan tulevien vuosien hyvälle kasvulle. Vaikka nuoren puun kukinta ei olekaan vielä pääasia, valo edistää jo ensimmäisten vuosien aikana kukkanuppujen muodostumista.
Täysikasvuisen, vakiintuneen puun kohdalla valon pääasiallinen merkitys liittyy kukinnan ylläpitämiseen ja yleiseen elinvoimaisuuteen. Puu tarvitsee jatkuvasti runsaasti energiaa ylläpitääkseen suurta lehti- ja oksimassaansa sekä tuottaakseen vuosittain tuhansia kukkia. Jos vakiintuneen puun valo-olosuhteet muuttuvat, esimerkiksi naapuritontille rakentamisen tai uusien, varjostavien puiden kasvun myötä, sen kukinta voi heikentyä vuosien saatossa. Siksi valo-olosuhteiden säännöllinen arviointi on tärkeää myös vanhojen puiden kohdalla.
Valolla on merkitystä myös syksyllä, kun puu valmistautuu talveen. Päivän lyheneminen ja valon laadun muuttuminen ovat tärkeitä signaaleja, jotka käynnistävät puussa talveentumisprosessin. Puu alkaa siirtää ravinteita ja sokereita lehdistä runkoon ja juuristoon varastoitavaksi. Riittävä valon saanti koko kasvukauden ajan varmistaa, että puulla on tarpeeksi energiavaroja selviytyäkseen talvesta ja lähteäkseen uuteen kasvuun seuraavana keväänä.
Jopa lepotilassa talvella valolla on merkitystä. Kuten aiemmin mainittiin, voimakas kevätaurinko voi aiheuttaa pakkashalkeamia lämmittämällä tummaa runkoa liikaa. Tämä korostaa, että valon ja sen vaikutusten ymmärtäminen on tärkeää vuoden jokaisena aikana, ei ainoastaan aktiivisen kasvukauden aikana. Valon hallinta ja sen tarpeiden huomioiminen on kokonaisvaltainen osa japaninkirsikan menestyksekästä hoitoa.
