Cambridgekurjenpolven leikkaaminen ja alasleikkaus

Cambridgekurjenpolvi on erittäin vähän huoltoa vaativa kasvi, joka ei yleensä vaadi säännöllistä leikkaamista tai alasleikkausta pysyäkseen terveenä ja kauniina. Sen luontainen kasvutapa on tiivis ja mattomainen, ja se pysyy siistinä ilman jatkuvaa puuttumista. Tietyissä tilanteissa leikkaamisesta voi kuitenkin olla hyötyä. Oikein ajoitettu ja suoritettu leikkaus voi nuorentaa vanhaa kasvustoa, parantaa sen ulkonäköä kukinnan jälkeen tai rajoittaa sen leviämistä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, milloin ja miten leikata, jotta toimenpiteestä on kasville enemmän hyötyä kuin haittaa.

Yleisin leikkaustoimenpide on kuihtuneiden kukkavarsien poistaminen pääkukinnan jälkeen. Tätä kutsutaan ”deadheadingiksi” tai nyppimiseksi. Vaikka tämä ei ole välttämätöntä kasvin terveyden kannalta, se siistii kasvuston ilmettä huomattavasti. Kuihtuneiden kukkien poistaminen estää kasvia käyttämästä energiaa siementen tuottamiseen ja ohjaa sen voimavarat juuriston ja lehdistön vahvistamiseen. Joissakin tapauksissa tämä voi jopa edistää uutta, vaikkakin vähäisempää, kukintaa myöhemmin kesällä.

Toinen leikkaamisen syy on kasvuston siistiminen keväällä. Talven aikana osa lehdistöstä saattaa ruskettua ja näyttää epäsiistiltä uuden kasvun alkaessa. Nämä vanhat ja kuolleet lehdet voidaan leikata pois saksilla tai siimaleikkurilla aikaisin keväällä, juuri ennen kuin uudet lehdet alkavat kunnolla nousta maasta. Tämä antaa uudelle, raikkaanvihreälle kasvulle tilaa ja valoa, ja saa koko istutusalueen näyttämään huolitellulta heti kauden alussa.

Laajempia leikkaustoimenpiteitä, kuten koko kasvuston alasleikkausta, tarvitaan harvoin. Sitä voidaan kuitenkin harkita, jos kasvusto on vanha, ränsistynyt ja harventunut keskeltä. Tällainen radikaali nuorennusleikkaus voi virkistää kasvia ja kannustaa sitä tuottamaan uutta, tiheää kasvua. Alasleikkaus on kuitenkin stressaava toimenpide kasville, ja se on tehtävä oikeaan aikaan, jotta kasvi ehtii toipua kunnolla.

Kuihtuneiden kukkien poisto

Pääkukinnan päätyttyä, yleensä heinäkuun puolivälissä, cambridgekurjenpolven kasvusto voi näyttää hieman epäsiistiltä kuihtuneiden kukkavarsien vuoksi. Näiden poistaminen on yksinkertainen toimenpide, joka parantaa välittömästi kasvin ulkonäköä. Kukkavarret voidaan leikata pois terävillä saksilla tai oksasaksilla mahdollisimman läheltä lehdistön tyveä. Suuremmissa kasvustoissa tämä voi olla työlästä, mutta monien mielestä vaivan arvoista.

Kuihtuneiden kukkien poistaminen on lähinnä esteettinen toimenpide. Cambridgekurjenpolvi ei yleensä siemennä itsekseen kovin tehokkaasti puutarhassa, joten siementen muodostumisen estäminen ei ole ensisijainen tavoite, toisin kuin monilla muilla perennoilla. Pääasiallinen hyöty on siistimpi ulkonäkö ja se, että kasvin energia suuntautuu kasvuun. Tämä voi auttaa kasvustoa pysymään tiheämpänä ja elinvoimaisempana.

Jotkut puutarhurit käyttävät suurten alueiden siistimiseen ruohonleikkuria tai siimaleikkuria, joka on säädetty korkeimmalle mahdolliselle leikkuukorkeudelle. Tällä menetelmällä saadaan nopeasti leikattua pois vain kukkavarret ja ylimmät lehdet. Tässä on kuitenkin oltava varovainen, ettei leikkaa liian syvältä ja vahingoita kasvin kasvusilmuja ja päälehdistöä. Tämä menetelmä sopii parhaiten tasaisille ja laajoille maanpeitealueille.

Jos aikaa tai intoa kukkavarsien poistamiseen ei ole, siitä ei kannata kantaa huolta. Kuihtuneet varret hajoavat ja katoavat vähitellen itsestään, ja uusi lehtikasvu peittää ne yleensä pian alleen. Kasvi ei kärsi siitä, että kuihtuneet kukat jätetään paikoilleen. Kyse on siis puhtaasti puutarhurin omista mieltymyksistä ja siitä, kuinka huolitellun lopputuloksen haluaa.

Kevätsiivous

Kevät on paras aika siistiä cambridgekurjenpolven kasvusto talven jäljiltä. Vaikka kasvi on osittain ikivihreä, osa lehdistä väistämättä kuolee ja ruskettuu talven aikana. Nämä kuolleet lehdet voidaan poistaa, kun lumet ovat sulaneet ja maa on hieman kuivahtanut. Varovainen haravointi kevyellä lehtiharavalla riittää usein poistamaan irtonaiset, kuolleet lehdet.

Jos kasvusto on erityisen sotkuinen, voidaan käyttää saksia tai siimaleikkuria. Koko kasvusto voidaan leikata alas noin 5-10 senttimetrin korkeudelta. Tämä on tehtävä aikaisin keväällä, ennen kuin uusi kasvu on ehtinyt kunnolla vauhtiin. Leikkaaminen tässä vaiheessa ei vahingoita uusia kasvusilmuja, jotka ovat vielä maan rajassa turvassa. Tämä toimenpide poistaa kaiken vanhan, talven vahingoittaman materiaalin ja antaa tilaa täysin uudelle, raikkaalle kasvulle.

Kevätsiivouksen yhteydessä on hyvä tarkistaa myös kasvuston reunat. Cambridgekurjenpolvi leviää rönsyjen avulla ja voi levitä ei-toivotuille alueille, kuten nurmikolle tai käytäville. Terävällä lapiolla tai kanttausraudalla voidaan leikata ylimääräiset rönsyt pois ja rajata kasvusto siististi. Nämä poisleikatut osat, joissa on juuria, ovat erinomaista materiaalia uusien istutusten perustamiseen.

Siistimisen jälkeen on hyvä antaa kasvustolle kevyt lannoitus. Ohut kerros kompostia tai rakeista yleislannoitetta antaa kasville energiaa uuteen kasvuun ja auttaa sitä toipumaan leikkauksesta nopeasti. Huolellinen keväthuolto varmistaa, että kasvusto lähtee uuteen kauteen vahvana ja terveenä, valmiina tuottamaan runsaan kukinnan ja tiheän lehdistön.

Nuorennusleikkaus

Ajan myötä, useiden vuosien jälkeen, cambridgekurjenpolvikasvusto saattaa muuttua harvaksi ja puisevaksi, erityisesti keskeltä. Tämä on luonnollinen ikääntymisprosessi. Tällaisessa tapauksessa radikaalimpi nuorennusleikkaus voi olla tarpeen. Tämä toimenpide kannustaa kasvia tuottamaan uutta, elinvoimaista kasvua juurakostaan. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tämä on stressaava toimenpide, jota ei pidä tehdä kevyin perustein.

Paras aika nuorennusleikkaukselle on heti pääkukinnan jälkeen keskikesällä. Tällöin kasvilla on vielä riittävästi aikaa kasvattaa uusi, peittävä lehdistö ennen syksyn tuloa ja talveen valmistautumista. Koko kasvusto leikataan alas terävillä saksilla tai siimaleikkurilla lähes maan tasalle, jättäen jäljelle vain muutaman senttimetrin sängen.

Leikkauksen jälkeen on erittäin tärkeää huolehtia kasvuston kastelusta ja lannoituksesta. Perusteellinen kastelu heti leikkauksen jälkeen auttaa kasvia toipumaan shokista. Kevyt lannoitus, esimerkiksi nestemäisellä yleislannoitteella, antaa sille tarvittavat ravinteet uuden kasvun nopeaan tuottamiseen. Muutamassa viikossa uutta, raikasta lehdistöä alkaa ilmestyä, ja syksyyn mennessä kasvusto on yleensä taas tuuhea ja peittävä.

Nuorennusleikkaus on usein tehokkaampi ja helpompi tapa uudistaa vanha kasvusto kuin sen ylöskaivaminen ja jakaminen, erityisesti jos kyseessä on suuri alue. Se on nopea toimenpide, joka voi pidentää istutuksen elinikää useilla vuosilla. Tätä ei kuitenkaan pidä tehdä joka vuosi, vaan ainoastaan tarvittaessa, kun kasvusto selvästi osoittaa ikääntymisen merkkejä.

Leviämisen hallinta

Cambridgekurjenpolvi on tehokas leviäjä, mikä on yksi sen parhaista ominaisuuksista maanpeitekasvina. Joskus sen leviäminen voi kuitenkin olla liiankin tehokasta, ja se saattaa vallata tilaa muilta kasveilta tai levitä nurmikon puolelle. Sen leviämistä on onneksi helppo hallita säännöllisellä reunojen siistimisellä. Tämä on helpointa tehdä keväällä tai syksyllä, kun maa on pehmeää.

Terävä lapio on paras työkalu tähän tarkoitukseen. Paina lapio pystysuoraan maahan haluttua reunaa pitkin, leikaten läpi maanalaisten rönsyjen ja juurien. Tämän jälkeen voit nostaa ei-toivotut osat ylös maasta. Tämä luo selkeän rajan kasvuston ja muiden alueiden välille. Toimenpide on hyvä toistaa kerran tai kaksi kasvukauden aikana, jotta raja pysyy siistinä.

Fyysiset esteet ovat tehokas tapa estää leviäminen pysyvämmin. Maahan upotetut reunusnauhat, metallireunukset tai reunakivet estävät rönsyjä leviämästä maan alla. Esteen on ulotuttava riittävän syvälle maahan, vähintään 15-20 senttimetriä, jotta se on tehokas. Tämä on hyvä asentaa jo istutusalueen perustamisvaiheessa, mutta sen voi lisätä myös myöhemmin.

Jos cambridgekurjenpolvi on päässyt leviämään toisten perennojen joukkoon, sen poistaminen voi olla hankalaa, sillä sen juurakon palaset jäävät helposti maahan. Tällöin on usein helpointa nostaa koko alueen kasvit ylös, erotella kurjenpolven osat huolellisesti ja istuttaa muut kasvit takaisin puhtaaseen maahan. Ennaltaehkäisy on siis huomattavasti helpompaa kuin jälkien siivoaminen.