Silkkiakaasian onnistunut istutus luo perustan koko kasvin tulevalle elämälle ja hyvinvoinnille. Oikein valittu ajankohta, huolellisesti valmisteltu maaperä ja oikeaoppinen istutustekniikka ovat avainasemassa, kun halutaan varmistaa kasvin nopea juurtuminen ja terve kasvuunlähtö. Vastaavasti kasvin lisääminen, joko siemenistä tai pistokkaista, on kiehtova prosessi, joka mahdollistaa tämän eksoottisen kaunottaren monistamisen ja jakamisen ystävien kanssa. Sekä istutus että lisääminen vaativat kärsivällisyyttä ja tarkkuutta, mutta palkitsevat onnistuessaan upealla ja kukoistavalla puulla, joka on puutarhan ylpeys.
Ennen istutustyöhön ryhtymistä on ensiarvoisen tärkeää valita silkkiakaasialle sopiva kasvupaikka. Kuten aiemmin mainittu, kasvi tarvitsee runsaasti aurinkoa, lämpöä ja suojaa kylmiltä tuulilta menestyäkseen. Paikan valinnan jälkeen on keskityttävä maaperän valmisteluun, sillä silkkiakaasia ei siedä tiivistä ja märkää maata. Maaperän tulee olla ilmava ja hyvin vettä läpäisevä, jotta juuristo saa riittävästi happea eikä kärsi liiallisesta kosteudesta. Tämä on erityisen tärkeää Suomen olosuhteissa, joissa märät syksyt ja talvet voivat olla kasville koettelemus.
Lisääminen on tapa saada uusia silkkiakaasian taimia joko omasta tai toiselta harrastajalta saadusta emokasvista. Yleisimmät tavat ovat lisääminen siemenistä ja juuripistokkaista. Siemenestä kasvattaminen on pitkäjänteistä puuhaa, mutta se on palkitsevaa ja mahdollistaa suuremman määrän taimia kerralla. Pistokaslisäys puolestaan tuottaa geneettisesti identtisen kopion emokasvista ja on usein nopeampi tapa saada kukkiva puu. Kumpikin tapa vaatii omat niksinsä ja oikean ajoituksen onnistuakseen.
Olipa kyseessä sitten taimen istuttaminen tai uuden kasvin lisääminen, huolellisuus ja puhtaat työvälineet ovat valttia. Istutuksen yhteydessä on varottava vahingoittamasta juuripaakkua, ja lisäysmateriaalit on käsiteltävä hygieenisesti tartuntojen välttämiseksi. Onnistunut alku takaa, että kasvi on elinvoimainen ja vastustuskykyinen tauteja ja tuholaisia vastaan. Seuraavissa kappaleissa käymme läpi yksityiskohtaisesti eri vaiheet sekä istutuksessa että lisäämisessä.
Oikean istutusajankohdan valinta
Istutusajankohdan valinta on kriittinen tekijä silkkiakaasian juurtumiselle ja selviytymiselle. Paras aika istuttaa silkkiakaasian taimi on keväällä, kun hallanvaara on ohi ja maa on alkanut lämmetä. Kevätistutus antaa kasville koko kasvukauden aikaa vakiinnuttaa juuristonsa uuteen paikkaan ennen talven tuloa. Tämä on erityisen tärkeää kylmemmillä kasvuvyöhykkeillä, joilla talvi voi olla ankara. Vahva ja hyvin kehittynyt juuristo parantaa merkittävästi kasvin talvenkestävyyttä.
Vältä istuttamista keskikesän kuumimpina ja kuivimpina aikoina. Korkeat lämpötilat ja voimakas auringonpaiste lisäävät haihtumista ja rasittavat vasta istutettua tainta, joka ei vielä pysty tehokkaasti ottamaan vettä maasta. Jos istutus on kuitenkin tehtävä kesällä, valitse pilvinen tai sateinen päivä ja huolehdi erityisen hyvin taimen kastelusta istutuksen jälkeen. Aamulla tai illalla tehty istutus on myös parempi vaihtoehto kuin keskipäivän paahteessa työskentely.
Syysistutus on myös mahdollinen leudoilla alueilla, mutta se sisältää enemmän riskejä. Syksyllä istutettaessa on tärkeää tehdä se riittävän aikaisin, vähintään 6–8 viikkoa ennen maan jäätymistä. Tämä antaa kasville jonkin verran aikaa juurtua ennen talven lepokautta. Myöhäinen syysistutus on kuitenkin riskialtis, sillä kasvi ei välttämättä ehdi valmistautua talveen kunnolla ja voi kärsiä pakkasvaurioista. Kevät on siis yleisesti ottaen turvallisin ja suositeltavin istutusaika silkkiakaasialle.
Kontti- eli astiataimien etuna on se, että niitä voidaan periaatteessa istuttaa koko kasvukauden ajan keväästä syksyyn, koska niiden juuristo on ehjä ja valmiiksi mullassa. Silti myös astiataimien kohdalla pätevät samat periaatteet: kevät on paras ja turvallisin aika. Astiataimen istutuksessa on tärkeää varmistaa, että juuripaakku ei ole kiertynyt tiukasti ruukun muotoon. Jos näin on, juuria on hyvä varovasti avata ja levittää istutuskuoppaan, jotta ne lähtevät kasvamaan ulospäin uuteen maaperään.
Maaperän valmistelu ja istutuskuoppa
Huolellinen maaperän valmistelu on perusta silkkiakaasian menestykselle. Kuten aiemmin todettu, kasvi vaatii erinomaisen salaojituksen. Ennen istutuskuopan kaivamista arvioi maaperän rakennetta. Jos maa on raskasta savimaata, sitä on parannettava merkittävästi. Tämä tehdään sekoittamalla alkuperäiseen maahan runsaasti karkeaa hiekkaa, pientä soraa ja orgaanista ainetta, kuten kompostia tai kuoriketta. Tavoitteena on luoda ilmava ja huokoinen kasvualusta, jossa vesi ei seiso.
Istutuskuopan tulee olla huomattavasti suurempi kuin taimen juuripaakku. Hyvä nyrkkisääntö on kaivaa kuoppa, joka on vähintään kaksi kertaa leveämpi ja yhtä syvä kuin juuripaakku. Leveä kuoppa antaa juurille tilaa levittäytyä helposti ympäröivään, parannettuun maahan. Kuopan pohja on hyvä möyhentää pistolapiolla, jotta juuret pääsevät tunkeutumaan syvemmälle maahan. Tämä parantaa kasvin ankkuroitumista ja kuivuudenkestävyyttä tulevaisuudessa.
Kun kuoppa on kaivettu, se täytetään osittain parannetulla istutusmullalla. Sekoita kaivettuun maahan kompostia ja hiekkaa suhteessa, joka sopii alkuperäisen maan laatuun. Esimerkiksi savimaahan voidaan sekoittaa yksi osa savea, yksi osa hiekkaa ja yksi osa kompostia. Tällä seoksella täytetään kuopan pohja niin, että taimen juuripaakun yläpinta asettuu täsmälleen ympäröivän maanpinnan tasolle. On erittäin tärkeää, ettei tainta istuteta liian syvälle, sillä se voi johtaa rungon mätänemiseen ja hidastaa kasvua.
Ennen taimen asettamista kuoppaan, on hyvä kastella juuripaakku läpikotaisin upottamalla se vesiämpäriin hetkeksi. Kun paakku on märkä, aseta se kuopan keskelle ja varmista, että se on suorassa. Tämän jälkeen kuoppa täytetään lopulla istutusmullalla varovasti tiivistäen, jotta multaan ei jää suuria ilmataskuja. Älä kuitenkaan polje maata liian tiiviiksi, jotta se pysyy ilmavana. Lopuksi kastele istutusalue runsaalla vedellä, jotta multa asettuu hyvin juurien ympärille.
Istutusprosessi vaihe vaiheelta
Istutusprosessi alkaa taimen huolellisella käsittelyllä. Poista taimi varovasti astiastaan kääntämällä ruukku ylösalaisin ja tukemalla samalla multapaakkua kädelläsi. Vältä vetämästä tainta rungosta. Tarkastele juuristoa: jos juuret ovat kiertyneet tiukaksi vyyhdiksi paakun ympärille, avaa niitä hellävaraisesti sormin tai tee muutama pystysuuntainen viilto veitsellä paakun reunoihin. Tämä kannustaa juuria kasvamaan ulospäin uuteen maaperään eikä jatkamaan kiertymistään.
Aseta taimi valmisteltuun istutuskuoppaan niin, että juuripaakun yläreuna on samassa tasossa tai aivan aavistuksen ylempänä kuin ympäröivä maanpinta. Tämän voi tarkistaa asettamalla laudan tai lapionvarren kuopan poikki. Liian syvälle istuttaminen on yleinen virhe, joka voi aiheuttaa kasville ongelmia myöhemmin. Kun taimi on oikealla korkeudella ja suorassa, aloita kuopan täyttäminen aiemmin valmistellulla multaseoksella.
Täytä kuoppa mullalla vähitellen ja tiivistä maata kevyesti käsilläsi tai lapion selkäpuolella, jotta multaan ei jää ilmataskuja. Ilmataskut juurien ympärillä voivat estää veden pääsyn juurille ja aiheuttaa niiden kuivumista. Kun kuoppa on täytetty, muotoile mullan pinnasta pieni kastelureunus tai -syvennys puun ympärille. Tämä auttaa ohjaamaan kasteluveden suoraan juuristoalueelle ja estää sen valumisen hukkaan.
Viimeinen ja yksi tärkeimmistä vaiheista on perusteellinen kastelu. Kastele istutettua tainta runsaalla vedellä, esimerkiksi 10–20 litralla, jotta multa asettuu tiiviisti juurien ympärille ja koko juuristoalue kastuu kunnolla. Istutuksen jälkeisinä viikkoina on tärkeää pitää huolta säännöllisestä kastelusta, kunnes kasvi on selvästi lähtenyt uuteen kasvuun. Nuoren taimen juuristoalueen voi myös kattaa ohuella kerroksella kuoriketta, joka auttaa säilyttämään kosteutta ja estää rikkakasvien kasvua.
Lisääminen siemenistä
Silkkiakaasian lisääminen siemenistä on antoisa, vaikkakin aikaa vievä prosessi. Siemenet kerätään syksyllä kypsyneistä siemenpaloista, jotka ovat muuttuneet ruskeiksi ja kuiviksi. Ennen kylvöä siementen kova kuori on käsiteltävä itämisen helpottamiseksi. Yksi tehokas tapa on skarifiointi eli kuoren rikkominen: hio siemenen kuorta varovasti hiekkapaperilla tai tee siihen pieni viilto veitsellä. Toinen menetelmä on liotus kuumassa vedessä. Kaada siementen päälle kiehuvaa vettä ja anna niiden liota vedessä, kunnes se jäähtyy, yleensä noin 24 tunnin ajan. Itämisvalmiit siemenet turpoavat ja vajoavat pohjaan.
Käsittelyn jälkeen siemenet kylvetään kosteaan, hiekkapitoiseen ja ilmavaan kylvömultaan. Käytä pieniä ruukkuja tai kylvöalustoja, joissa on hyvä pohjareikä. Paina siemenet noin sentin syvyyteen multaan ja peitä kevyesti. Aseta kylvös lämpimään paikkaan, noin 20–25 asteen lämpötilaan. Itäminen voi kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen, joten kärsivällisyys on tarpeen. Pidä multa tasaisen kosteana, mutta ei märkänä, koko itämisajan. Kylvöksen voi peittää muovikelmulla tai lasilevyllä kosteuden ylläpitämiseksi.
Kun taimet ovat itäneet ja niihin on kasvanut ensimmäiset oikeat lehdet sirkkalehtien lisäksi, on aika koulia ne eli siirtää omiin, hieman suurempiin ruukkuihinsa. Käsittele pieniä taimia varovasti, jotta et vahingoita niiden hentoja juuria. Käytä ravinteikasta, mutta edelleen hyvin läpäisevää multaa. Jatka taimien kasvatusta valoisassa ja lämpimässä paikassa, suojassa suoralta auringonpaahteelta aluksi. Totuta taimet vähitellen ulkoilmaan ennen niiden lopullista istuttamista ulos.
Siemenestä kasvatetut silkkiakaasiat voivat vaihdella ominaisuuksiltaan jonkin verran emokasvistaan, mikä voi tuoda mielenkiintoisia yllätyksiä esimerkiksi kukkien värissä. On myös hyvä muistaa, että siementaimen kasvattaminen kukkivaksi puuksi vie useita vuosia, tyypillisesti 3–5 vuotta tai jopa kauemmin. Tämä menetelmä sopii siis parhaiten kärsivälliselle puutarhurille, joka nauttii kasvin koko elinkaaren seuraamisesta aivan alusta alkaen.
Lisääminen pistokkaista
Pistokaslisäys on tehokas tapa tuottaa uusi silkkiakaasia, joka on geneettisesti identtinen emokasvinsa kanssa. Tämä tarkoittaa, että uudella kasvilla on täsmälleen samat ominaisuudet, kuten kukan väri ja kasvutapa. Paras aika ottaa pistokkaita on kesällä, kesäkuusta elokuuhun, jolloin kasvu on voimakkaimmillaan. Pistokkaat otetaan saman vuoden versoista, jotka ovat puoliksi puutuneita. Valitse terve ja vahva oksa ja leikkaa siitä noin 10–15 senttimetrin pituinen kärki- tai varsipistokas.
Valmistele pistokas poistamalla alimmat lehdet, jättäen vain 2–3 lehteä latvaan. Jos jäljelle jääneet lehdet ovat suuria, ne voidaan puolittaa haihtumisen vähentämiseksi. Tee pistokkaan alapäähän terävällä veitsellä vino imupinta. Juurtumisen edistämiseksi pistokkaan tyven voi kastaa juurrutushormoniin, vaikka se ei olekaan aina välttämätöntä. Tämä kuitenkin parantaa juurtumisen todennäköisyyttä ja nopeutta merkittävästi.
Pistokkaat istutetaan kosteaan, ilmavaan ja steriiliin juurrutusmultaan, joka voi olla esimerkiksi turpeen ja hiekan tai perliitin seosta. Työnnä pistokas multaan niin, että noin kolmasosa sen pituudesta on mullan alla. Tiivistä multa kevyesti pistokkaan ympärille. Juurtumisen ajaksi on tärkeää ylläpitää korkeaa ilmankosteutta. Tämä onnistuu parhaiten asettamalla ruukun päälle läpinäkyvä muovipussi, jossa on muutama ilmareikä, tai sijoittamalla pistokkaat pienoiskasvihuoneeseen.
Aseta pistokasruukut valoisaan paikkaan, mutta vältä suoraa auringonpaistetta, joka voi polttaa pistokkaita ja kuivattaa mullan liian nopeasti. Pidä multa tasaisen kosteana, mutta älä liian märkänä. Juurtuminen kestää yleensä 4–8 viikkoa. Uuden kasvun ilmestyminen on merkki onnistuneesta juurtumisesta. Kun pistokas on juurtunut kunnolla ja alkanut kasvaa, sen voi siirtää varovasti isompaan ruukkuun ja alkaa totuttaa vähitellen normaaliin huoneilmaan poistamalla suojamuovin asteittain.
