Yksi kevätpuutarhan viehättävimmistä ja näyttävimmistä kasveista on epäilemättä kirsikkamanteli eli Prunus triloba. Sen kerratut, vaaleanpunaiset kukat peittävät oksat kirjaimellisesti varhain keväällä, jo ennen lehtien puhkeamista, ja houkuttelevat siten sekä katseita että pölyttäviä hyönteisiä. Tämän Kiinasta kotoisin olevan koristepensaan hoito ei vaadi erityistä asiantuntemusta, joten aloittelevatkin puutarhurit voivat rohkeasti kokeilla sitä. Oikealla istutuksella ja pienellä huolenpidolla voit nauttia vuosia kevään kukkaloistosta, jonka tämä kiitollinen ja suhteellisen vaatimaton kasvi puutarhaasi tarjoaa. Sen suosio on vankkumaton sekä pensas- että runkomuotoisena, sillä molemmat näyttävät upeilta niin pienissä kuin suurissakin puutarhoissa.
Kirsikkamantelin istutuksen onnistuminen riippuu suurelta osin oikean paikan valinnasta, sillä se luo perustan kasvin terveelle kehitykselle ja runsaalle kukkimiselle. Tärkein näkökohta on sen valontarve; kirsikkamanteli on selvästi aurinkoa rakastava kasvi, joten etsi sille paikka, jossa se saa vähintään kuudesta kahdeksaan tuntia suoraa auringonvaloa päivittäin. Varjoisammassa paikassa sen kukinta on niukempaa ja kasvi on alttiimpi sienitaudeille. Lisäksi on viisasta valita tuulelta suojainen paikka, sillä voimakkaat, kylmät kevättuulet voivat vahingoittaa herkkiä kukkien terälehtiä. Ihanteellinen paikka voi löytyä talon seinustalta tai etelään suuntautuvan aidan juurelta.
Maaperän laatu on myös ratkaiseva tekijä kirsikkamantelille, vaikka se ei onneksi kuulu erityisen vaativaisiin kasveihin. Se viihtyy parhaiten hyvin ojitetussa, ravinteikkaassa, lievästi kalkkipitoisessa tai neutraalissa (pH 6,5–7,5) maaperässä. Seisovaa vettä, savista, tiivistä maata on ehdottomasti vältettävä, sillä ne voivat johtaa juurimätään ja kasvin kuolemaan. Jos puutarhasi maa on liian tiivistä, sitä kannattaa parantaa ennen istutusta lisäämällä kypsää kompostia, hiekkaa tai perliittiä, jotta siitä tulisi ilmavampaa ja paremmin vettä läpäisevää. Tämä panostettu työ maksaa itsensä takaisin pitkällä aikavälillä kasvin elinvoimaisuutena.
Istutusvalmisteluissa kiinnitä huomiota paitsi maanparannukseen, myös oikean kokoisen istutuskuopan kaivamiseen. Yleinen sääntö on, että kuopan tulisi olla vähintään kaksi kertaa leveämpi ja puolitoista kertaa syvempi kuin kasvin juuripaakku tai astia. Tämä antaa juurille riittävästi tilaa levittäytyä uudessa, kuohkeutetussa maassa. Kuopan pohjalle voit levittää kerroksen orgaanista lantaa tai kompostia ja sen päälle ohuen kerroksen multaa, jotta juuret eivät joudu suoraan kosketukseen väkevän ravinteen kanssa. Tällä menettelyllä varmistat tarvittavan energian vastikään istutetun kirsikkamantelisi alkukehitykselle.
Oikea istutusprosessi
Ihanteellisin aika istuttaa kirsikkamanteli on keväällä tai syksyllä, kun maa ei ole enää tai ei vielä ole jäässä. Syysistutuksen etuna on, että kasvilla on talven aikana aikaa juurtua ja se voi keväällä keskittyä täydellä voimalla versojen kasvuun ja kukintaan. Kevätistutus on myös hyvä valinta, erityisesti kylmemmillä ilmastovyöhykkeillä; se kannattaa tehdä hallojen mentyä, maaliskuun lopusta toukokuun alkuun. Istuttamista kuumina kesäkuukausina ei suositella, koska kova kuumuus ja voimakas auringonpaiste rasittavat liikaa vastikään istutettua, vielä vakiintumatonta kasvia, ja juurtuminen on vaikeampaa.
Astia- tai paakkutaimen valmistelu on ratkaiseva askel ennen istutusta. Nosta kasvi varovasti astiasta ja tarkista juuristo. Jos juuret ovat kiertyneet ympyrää paakun ympärille (tätä kutsutaan juuristo-ongelmaksi), avaa niitä varovasti sormillasi tai oksasaksilla ja tee muutama pystysuora viilto. Tämä edistää uusien juurien kasvua ympäröivään maahan. Paljasjuuristen taimien kohdalla liota juuria muutama tunti ämpärillisessä vettä ennen istutusta, jotta ne imevät kosteutta, ja leikkaa pois vaurioituneet tai liian pitkät juuriosat.
Kun olet valmistanut kasvin ja istutuskuopan, aseta kirsikkamanteli kuopan keskelle siten, että juurenniska (kohta, jossa runko ja juuret kohtaavat) on samalla tasolla tai hieman ylempänä kuin ympäröivä maanpinta. Liian syvälle istuttaminen voi johtaa rungon mätänemiseen, kun taas liian korkealle istuttaminen voi aiheuttaa juurien kuivumisen. Täytä kuoppa aiemmin kaivetulla ja mieluiten kompostilla parannetulla mullalla. Laita multa takaisin varovasti, kerroksittain, ja tiivistä sitä kevyesti, jotta juurien ympärille ei jää ilmataskuja.
Perusteellinen kastelu istutuksen jälkeen on välttämätöntä, vaikka maa vaikuttaisikin kostealta. Tämä runsas vesimäärä auttaa maan hiukkasia asettumaan juurien ympärille ja poistaa jäljellä olevan ilman. Muotoile istutuksen jälkeen kasvin rungon ympärille pieni kastelusyvennys, joka auttaa veden keskittymään juuristoalueelle. Ensimmäisten viikkojen aikana, juurtumisaikana, tarkista säännöllisesti maan kosteus ja kastele tarvittaessa, jotta maa pysyy aina hieman kosteana. Maanpinnan kattaminen katteella (esimerkiksi männynkaarnalla tai puuhakkeella) auttaa säilyttämään kosteuden ja estää rikkakasvien kasvua.
Lisäämisen niksit
Kirsikkamantelin lisääminen voi tapahtua useilla tavoilla, mikä antaa sinulle mahdollisuuden kasvattaa uusia yksilöitä olemassa olevasta, rakkaasta kasvistasi itsellesi tai lahjaksi. Yleisin ja kotipuutarhaolosuhteissa suhteellisen helppo tapa on pistokaslisäys, joka voidaan tehdä vihreillä, puoliksi puutuneilla tai puutuneilla pistokkailla. Jalostetut, erityisesti kerrannaiskukkaiset lajikkeet lisätään useimmiten taimistoissa varttamalla lajikeaitouden ja voimakkaan kasvun takaamiseksi. Harvinaisempi, mutta myös mahdollinen menetelmä on taivukaslisäys ja juurivesojen erottaminen, vaikka näillä menetelmillä voidaan tuottaa kerralla vain vähän uusia kasveja.
Pistokaslisäyksen onnistuminen riippuu suurelta osin oikeasta ajoituksesta ja pistokkaiden oikeasta valmistelusta. Vihreät pistokkaat otetaan alkukesällä, kesäkuussa, kun kuluvan vuoden versot alkavat puutua, mutta ovat vielä joustavia. Puoliksi puutuneet pistokkaat kannattaa ottaa keskikesällä, heinä-elokuussa. Puutuneiden pistokkaiden aika on lepokausi, myöhäissyksystä varhaiskevääseen. Valitse terveitä, vahvoja versoja ja leikkaa niistä 15–20 cm pitkiä paloja. Poista alimmat lehdet, jätä vain ylimmät 2–4 lehteä, ja kasta pistokkaan alaosa juurrutushormoniin onnistuneemman juurtumisen varmistamiseksi.
Istuta pistokkaat ilmavaan, hyvin vettä läpäisevään kasvualustaan, esimerkiksi turpeen ja perliitin seokseen, ja kastele sitten perusteellisesti. Korkea ilmankosteus on välttämätöntä juurtumiselle, joten ruukku tai lisäyslaatikko kannattaa peittää läpinäkyvällä muovipussilla tai katkaistulla muovipullolla, joka toimii minikasvihuoneena. Sijoita pistokkaat valoisaan, mutta suoralta auringonvalolta suojattuun, lämpimään paikkaan. Juurtuminen kestää yleensä 4–8 viikkoa; uusien versojen ilmestyminen kertoo onnistumisesta. Tällöin peitteen voi vähitellen poistaa, jotta nuoret kasvit tottuvat kuivempaan ympäristöön.
Taimistoissa yleisimmin käytetty lisäysmenetelmä on varttaminen, erityisesti silmustus. Tämä menetelmä varmistaa, että jalolajikkeen ominaisuudet (kuten kerratut kukat) säilyvät, mitä ei voida taata siemenestä kasvatetuilla kasveilla. Perusrunkona käytetään yleensä imeläkirsikan, kirsikkaluumun tai oratuomen taimia. Menetelmässä jalosta versosta leikataan silmu pienine kambiumosineen ja se asetetaan perusrungon varteen tehtyyn T-muotoiseen viiltoon. Ammattimaisesti tehty varttaminen kasvaa nopeasti umpeen, ja uusi kasvi alkaa kehittyä nopeasti perusrungon vahvan juuriston ansiosta.
Nuorten kasvien hoito
Onnistuneen istutuksen ja juurtumisen jälkeen nuoren kirsikkamantelin hoito on seuraava ratkaiseva tehtävä, jotta kasvi vahvistuu ja siitä tulee tulevaisuudessa kestävä, runsaasti kukkiva puutarhan koriste. Yksi tärkeimmistä tehtävistä alkuvaiheessa on leikkaaminen, joka tehdään kukinnan jälkeen. Kirsikkamanteli tuottaa seuraavan vuoden kukka-aiheet kuluvan vuoden versoihin, joten leikkaamalla kukinnan jälkeen voit edistää uusien versojen kasvua. Leikkaa kukkineet oksat noin puoleen tai kahteen kolmasosaan, mikä edistää pensaan tiivistymistä ja runsaampaa kukintaa seuraavana keväänä.
Nuorten kasvien vedensaanti ja ravinteiden saanti ovat myös kriittisiä niiden kehitykselle. Ensimmäisenä vuonna, erityisesti kuivina kesäkuukausina, ne vaativat säännöllistä kastelua, jotta niiden juuristo tunkeutuu syvälle ja vahvistuu. Kastele aina juurelta välttäen lehtien kastumista, mikä edistää sienitauteja. Varhain keväällä, kasvukauden alussa, on suositeltavaa antaa annos hitaasti liukenevaa, moniravinteista lannoitetta tai kypsää kompostia juuren ympärille kasvun ja kukinnan edellyttämien ravinteiden varmistamiseksi. Vältä liiallista typpilannoitusta, koska se edistää rehevää lehdistöä kukinnan kustannuksella.
Valitettavasti kirsikkamanteli ei ole vapaa taudeista ja tuholaisista, joista merkittävin on versomuumiotauti. Tämä sienitauti voi aiheuttaa vakavia vahinkoja, erityisesti sateisina keväinä, aiheuttaen kukkien ja versojen kärkien äkillisen ruskettumisen ja kuivumisen. Paras ennaltaehkäisykeino on istuttaa sopivaan, ilmavaan paikkaan ja pitää lehdistö kuivana. Poista ja hävitä tartunnan saaneet versot välittömästi leikkaamalla ne terveeseen osaan asti. Kirvat voivat myös ilmestyä tuoreisiin versoihin; niitä vastaan voi taistella ajoissa tehdyllä mäntysuopaliuoksella tai torjunta-aineella.
Ensimmäisinä vuosina nuoren kirsikkamantelin talvisuojaus voi myös olla tärkeää, erityisesti ankarina talvina tai hallanarkoissa paikoissa. Runkomuotoisten lajikkeiden varttamiskohta on herkkä pakkaselle, joten runko ja latvus kannattaa kääriä juuttikankaaseen tai erityiseen pakkassuojaharsoon. Peitä pensasmuotoisten lajikkeiden juuristo paksulla kerroksella katetta tai lehtiä suojataksesi juurenniskaa jäätymiseltä. Kun kasvi vahvistuu ja sen runko paksunee, sen talvenkestävyys paranee myös merkittävästi. Huolellinen hoito kantaa hedelmää, ja kirsikkamantelisi palkitsee sinut vuosi vuodelta yhä upeammalla kukkaloistolla.
